Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä


12.11.2012 07:45

Arkistokuvassa vehnän viljelyä.

Kuva: Flickr / raeallen

Maanviljelyn ja ruoantuotannon päästöt ovat globaalisti jopa noin 17000 megatonnia, joka on noin 29% kaikista päästöistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii tutkijoiden mukaan koko ruoantuotantoketjun päästöjen vähentämistä.

Maapallon väkimäärän jatkuvasti kasvaessa ja samalla ruoantarpeen lisääntyessä on päästöjen vähentäminen kuitenkin haasteellista.

Arviot globaaleista ruoantuotannon päästöistä perustuvat Consultative Group on International Agricultural Research (CGIAR) -tutkimuslaitoksen Climate Change, Agriculture and Food Security (CCAFS) -tutkimusohjelman julkaisemaan raporttiin.

Nyt julkaistun analyysin mukaan ruoantuotannon lisääminen niin, että päästöt samalla vähenevät, vaatii koko ruoantuotantojärjestelmän uudelleenjärjestelyn.

- Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen on yhteiskuntien tärkeimpiä tehtäviä. Maanviljelijät ympäri maailman tarvitsevat yhä enemmän tietoa ja teknistä apua. Heikoimmassa asemassa ovat kehittyvien maiden pienviljelijät, CCAFS-ohjelman johtaja Bruce Campbell sanoi.

Maanviljelystä on tullut merkittävä tekijä ilmastonmuutoksessa. Ruoantuotannon päästöt ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin. Lisäksi lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja muuttuvat olosuhteet asettavat haasteita viljelijöiden sopeutumiselle.

Tutkimuksessa selvitettiin koko globaalin ruokajärjestelmän hiilijalanjälki. Laskelmissa huomioitiin maanviljely, lihantuotanto, lannoitteiden tuotanto ja käyttö, varastointi, logistiikka, elintarvikkeiden viilentäminen sekä syntyvät jätteet.

Tutkijoiden mukaan ruokaan liittyvien päästöjen oleellinen vähentäminen vaatii suuren muutoksen siihen, mitä milläkin alueella viljellään, kasvatetaan ja lopulta syödään.

Mitä milläkin alueella kannattaa viljellä?

Tutkimuksen mukaan maailman kalorimäärissä mitattuna eniten ravintoa tuottavien viljojen - maissin, riisin ja vehnän - sadot tulevat pienenemään ilmaston lämmetessä ja sademäärien muuttuessa vaikeammin ennustettaviksi.

Kehitysmaiden vehnä- ja riisisatojen arvellaan kutistuvat jopa 13-15 prosenttia muutamassa vuosikymmenessä. Myös maissi kärsii lämpötilan noususta, ja etenkin Afrikassa sadot voivat laskea 10-20 prosenttia.

Satojen pienentyessä hinnat nousevat, mikä vaikeuttaa karjan kasvatusta. Monet kalalajit kärsivät lämpenevästä merestä ja meriveden happamoitumisesta. Myös tärkeä proteiinin lähde soija kärsii nousevista lämpötiloista.

Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sademäärissä vaikuttavat myös maataloudelle tärkeisiin ekosysteemeihin. Erityisesti makean veden saatavuus voi vaarantua monin paikoin sadealueiden muutosten takia.

Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa ruokaketjuun kokonaisvaltaisesti. Pääsääntöisesti lämpötilan nousu tietää lisää ongelmia. Ruokaan liittyvät sairaudet lisääntyvät erityisesti tulvaherkillä alueilla. Logistiikka ja ruoan säilytys vaikeutuvat ääriolosuhteiden lisääntyessä.

- Ruokaan liittyvässä keskustellussa on huomioitava päästöjen ja kestävän kehityksen lisäksi ruokaturvallisuus nykyistä paremmin, tutkijat sanovat.

Tutkimuksen mukaan haasteisiin on mahdollista sopeutua, mutta tämä vaatii sen, että viljelijöitä opastetaan tuottamaan tietyllä alueella tietynlaista ravintoa.

- Teollisuusmaat pystyvät todennäköisesti ratkaisemaan nämä ongelmat. Tilanne on kuitenkin erilainen kehittyvissä maissa, missä väestö myös kasvaa nopeinta tahtia, raportissa todetaan.

Tutkijat muistuttavat, että maailman väkimäärä on joka tapauksessa yhä voimakkaassa kasvussa. Se haastaa merkittävällä tavalla tavoitteet ruoantuotannon päästöjen vähentämisen ja tuotannon sopeutumistarpeet. Vuoteen 2050 mennessä maapallolla arvellaan olevan noin 9-10 miljardia asukasta, kun tällä hetkellä väestöä on noin seitsemän miljardia.

Jotta kaikille riittäisi ravintoa, täytyy tuottavuuden parantua ja tuotannon alueellisesta optimointia kehittää. Tutkijoiden mukaan viljelijöiden on mahdollista tehdä paljon, mutta se vaatii päätöksentekijöiltä ja poliitikoilta oikeanlaista ohjausta ja kannustinjärjestelmiä. Sopeutumistoimet olisi myös aloitettava mahdollisimman pian.

CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska