Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 20.09.2021

Ilmastouutisia

"Ilmastonmuokkaus on vakava riski"


11.04.2012 19:47

Australialaisten tutkijoiden mukaan yritykset rajoittaa ilmastonmuutosta suurilla ilmastonmuokkaustoimilla ovat hyvin riskialttiita. Lisäksi toimet lienevät tehottomia verrattuna päästövähennystoimiin.

Ilmastonmuokkaukseen liittyy myös valtavia teknisiä, poliittisia ja taloudellisia haasteita. Tästä huolimatta tiedemiehet haluavat tutkia myös mahdollisuuksia keinotekoisesti muokata ilmastoa, mikäli kasvihuonekaasupäästöjä ei saada hallintaan.

- On myös nähty, kuinka vaikeaa on päästä kansainväliseen sopuun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tästä syystä myös ilmastonmuokkaustutkimusta on jatkettava, tutkijat sanovat.

Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että ilmastonmuokkaus ei välttämättä ratkaise kaikkia ongelmia, joita kasvavat päästöt aiheuttavat.

Ihmisen toiminta muokkaa jo nyt ilmastoa merkittävästi. Jatkuvasti nousevat kasvihuonekaasujen pitoisuudet aiheuttavat merkittäviä ongelmia maapallon ekosysteemille. Ilmastonmuokkaustoimilla tarkoitetaankin sellaisia toimia, jolla haitalliset vaikutukset pyritään kumoamaan ja saamaan ilmastoa viilennettyä.

Ilmastonmuokkaukseen on olemassa kaksi päävaihtoehtoa. Toisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vähennetään ja toisessa pyritään heijastamaan osa auringon säteilystä takaisin avaruuteen.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on mahdollista vähentää esimerkiksi merien rautalannoituksella, joka kiihdyttää levien kasvua. Auringon säteilyä voidaan puolestaan heijastaa pois ilmakehään levitettävillä hiukkasilla tai suurten peilien avulla.

Yksinkertainen tapa vähentää ilmakehän hiiltä olisi massiivinen metsien istutus, mutta ongelmaksi muodostuu soveltuvien alueiden puute, joissa olisi metsän kasvulle riittävästi vettä ja ravinteita. Tutkijoiden mukaan metsien istutus voikin ratkaista vain hyvin pienen osan päästövähennystarpeesta.

Merien lannoitusta ei pidetä myöskään ratkaisevan tärkeänä tai riittävän tehokkaana toimena. Suuruusluokaltaan vaikutus olisi vastaava kuin laajamittaisissa metsityshankkeissa. Lisäksi merien lannoitus sisältää tuntemattomia riskejä merieliöstölle.

Auringon säteilyä heijastavien peilien tai hiukkasten levittäminen ilmakehään ei ole myöskään ongelmatonta. Hankkeeseen pitäisi käytännössä sitoutua erittäin pitkäksi aikaa, ja on olemassa riski, että säteilysuojaa ei onnistuta ylläpitämään ja lämpötila lähtee nousemaan hyvin nopeasti. Ilmakehään levitettävät hiukkaset voivat myös aiheuttaa happosateita ja muita ongelmia.

Ilmastotutkijat korostavat, että ensisijaisesti kasvihuonekaasupäästöjä on globaalisti saatava vähennettyä, ja ilmastonmuokkausta voidaan harkita vain siinä vaiheessa, kun mitään muuta keinoa lämpötilan nousun hillitsemiseksi ei enää ole.

CO2-raportti

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska