Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Uusi teoria pienen jääkauden aiheuttajasta


02.02.2012 21:39

Arkistokuva.

Kuva: Flickr / hbarrison

Uusi kansainvälisen tutkijaryhmän selvitys voi antaa vastauksen vuosisatoja kestäneen pienen jääkauden aiheuttajasta.

Pieni jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450-1850. Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2-3 °C normaalia alempi.

Tutkimus tehtiin Coloradon yliopiston, Yhdysvaltain ilmakehän tutkimuslaitoksen National Center for Atmospheric Research (NCAR) ja useiden muiden tutkimuslaitosten yhteistyönä. Tutkijat esittävät johtopäätöksen, jonka mukaan vuosien 1275-1300 välillä tapahtuneet massiiviset tulivuorenpurkaukset olisivat käynnistäneet pienen jääkauden.

Ilmakehään vapautuneet massiiviset tuhkapilvet viilensivät voimakkaasti ilmastoa, jolloin merijää laajentui huomattavasti ja Atlantin merivirtaukset heikentyivät.

Tutkimus tarjoaa uusia todisteita pitkään kiisteltyyn aiheeseen. Todisteena tutkijat käyttävät muun muassa jääkairausnäytteitä, merenpohjan sedimenttinäytteitä sekä nykyaikaisia ilmastomalleja.

Aikaisemman teorian mukaan pieni jääkausi olisi aiheutunut pitkään kestäneestä auringon minimijaksosta.

- Tämä on ensimmäinen kerta, kun on voitu selvästi tunnistaa kylmän kauden alkaminen juuri ennen pienen jääkauden alkua. Olemme myös onnistuneet kuvaamaan ymmärrettävän takaisinkytkentämekanismin, joka selittäisi, miksi kylmä kausi kesti niin pitkään. Näyttää siltä, että jopa nopea ja lyhytkestoinen, esimerkiksi tulivuorenpurkauksen aiheuttama, kylmä kausi voi käynnistää pitkään jatkuvan kylmän jakson, tutkimuksen pääkirjoittaja Gifford Miller Coloradon yliopistosta sanoi.

NCARin mukaan massiiviset tulivuorenpurkaukset voivat käynnistää ketjureaktion, joka vaikuttaa merijään määrään ja merivirtauksiin.

Tutkimuksen julkaisee Geophysical Research Letters -tiedelehti.

Tiedeyhteisössä on ollut paljon erimielisyyttä pienestä jääkaudesta. Siitä ollaan kuitenkin melko yksimielisiä, että pieni jääkausi on vaikuttanut erityisesti Pohjois-Euroopassa.

Tutkimuksessa käytiin läpi radiohiilimenetelmällä noin 150 näytettä kasvien jäänteistä. Tutkijoiden mukaan hyvin monet kasvit kuolivat hyvin äkillisesti vuosien 1275-1300 välillä.

Islannissa tehdyt jäänäytetutkimukset osoittivat, että jään “vuosikerrokset" muuttuivat paksummiksi 1200-luvun lopulla.

- Havainto vahvistaa käsitystämme ilmaston suuresta muutoksesta 1200-luvun lopulla, tutkijat sanovat.

Jäätiköiden kasvaessa meriin ajautui paljon jäävuoria. Pohjois-Atlantille päätyneet jäävuoret heikensivät lämmön siirtymistä etelästä pohjoiseen, joka puolestaan kiihdytti entisestään merijään määrän kasvua.

Ilmaston tila alkoi normalisoitua vasta pitkän aikaan sen jälkeen, kun ilmakehä oli puhdistunut tulivuorenpurkausten hiukkasista.

Tutkijoiden mukaan ilmastomallit osoittavat, että pieni jääkausi olisi tullut, vaikka auringon aktiivisuus ei olisi ollut minimitasolla.

CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska