Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 02.08.2021

Ilmastouutisia

Ilmakehän puhdistautumiskyky vakaa päästöistä huolimatta


12.01.2011 10:27

NOAAn Aidan Colton näyttää Mauna Loan tutkimusasemalla, miten näytteitä kerätään.

Kuva: NOAA

Kansainvälinen tutkijaryhmä Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAAn johdolla selvitti, miten ilmakehä puhdistaa itseään ilman epäpuhtauksista sekä metaanista, joka on yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Vaikka ilmakehän kykyä poistaa epäpuhtauksia on tutkittu aikaisemminkin, on aihe ollut kiistanalainen. Joissain tutkimuksissa on esitetty, että ilmakehän puhdistautumiskyky olisi altis ympäristön muutoksille. Science-lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän puhdistautumiskyky on kuitenkin jopa yllättävän vakaa.

Ilmakehän puhdistautumismekanismi perustuu hydroksyyliradikaaleihin. Nämä yhdestä happi- ja yhdestä vetyatomista koostuvat radikaalit reagoivat herkästi ilmakehän saasteiden kanssa. Ne tuhoavat hiilivetyjä, hiilimonoksidia ja rikkidioksidia, ja osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen ja hajoamiseen. Kasvihuonekaasuista hydroksyyliradikaalit tuhoavat metaania, mutta eivät hiilidioksidia tai dityppioksidia.

Uuden analyysin mukaan globaalit hydroksyylipitoisuudet vaihtelevat vain joitakin prosentteja vuosittain. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että ilmakehän kyky poistaa monia saasteita on vakaa. Kyseistä ilmakehän ominaisuutta ei ole aikaisemmin onnistuttu varmistamaan.

Hydroksyyliradikaalin lyhyt elinikä vaikeuttaa sen mittaamista globaalisti.

- Päiväsaikaan hydroksyyliradikaalin elinikä on noin sekunnin. Muodostuttuaan se reagoi hyvin nopeasti, sanoi kemisti Stephen Montzka, Science-artikkelin pääkirjoittaja.

Tutkiakseen globaaleja hydroksyylimääriä tutkijat tarkastelivat pitkäikäisempiä, hydroksyylin kanssa reagoivia kemikaaleja.

Esimerkiksi teollisesti valmistettava metyylikloroformi tuhoutuu ilmakehässä pääasiassa hydroksyyliradikaalin kanssa reagoidessaan. Kun otsonia tuhoavista yhdisteistä luovuttiin vaiheittain kansainvälisen Montrealin pöytäkirjan mukaisesti, myös metyylikloroformin päästöt ilmakehään loppuivat 1990-luvun puolivälissä.

Hydroksyyliradikaalin määrää ilmakehässä pystyttiin näin arvioimaan tarkkailemalla metyylikloroformin pitoisuuden laskua. NOAA:n tutkijat selvittivät asiaa sekä mittausten että mallitutkimusten avulla.

Tulosten mukaan hydroksyyliradikaalin määrä ei vaihdellut merkittävästi vuosittain, vaikka saasteiden määrät vaihtelivat. Tutkijoiden mukaan tieto auttaa parantamaan ennusteita ilmakehän tulevaisuudesta.

- Jos esimerkiksi haluamme tietää, miten paljon ihmisen tuottamia metaanipäästöjä on vähennettävä, jotta voimme pienentää niiden ilmastovaikutuksen puoleen, on meidän ymmärrettävä hydroksyyliradikaaleja. Uudet tuloksemme osoittavat, että suuret muutokset hydroksyyliradikaalin tasoissa ovat epätodennäköisiä, mikä parantaa ilmakehän tulevaisuutta koskevia ennusteita, Montzka sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

NOAAn tiedote
Science-artikkeli


26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska