Hallitus antoi 8.4.2021 eduskunnalle lakiesityksen, jolla säädetään liikennepolttoaineiden kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä luovutti 31.3.2021 raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi energiaturpeen kysynnän vähentyessä voimakkaasti erityisesti päästöoikeuden hinnan aiempia ennusteita huomattavasti nopeamman nousun vaikutuksesta.   >>

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä hyväksyi osaltaan keskiviikkona meri- ja sisävesiliikennettä sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat luonnokset periaatepäätöksiksi. Periaatepäätöksillä on tarkoitus vahvistaa valtioneuvoston yhteinen näkemys lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoista huhtikuussa 2021.   >>

Suomalaiset kokevat selkeämmät elintarvikepakkausten merkinnät sekä hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen väylät hyväksyttävimpinä toimina, joilla kansalaisia ohjataan tekemään vähäpäästöisempiä valintoja. Erilaiset keinot kuitenkin jakavat kansalaisten mielipiteitä: eroja on kaupungissa ja harvaan asutuilla alueilla asuvien sekä eri ikäryhmien välillä. Kaupungissa asuvat ja nuoret kannattavat eniten eri ilmastotoimenpiteitä.   >>

Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 45 hankkeelle, joilla kunnat ja alueet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään. Rahaa jaetaan niille yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Hakemuksia saatiin selvästi aiempia hakuja enemmän.   >>

Kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia Suomen päästövähennystoimiin selvitetään kevään aikana kansalaisraadissa. 8 000 suomalaista saa kutsukirjeen raatiin, joka on ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansallisen tason ilmastoaiheinen raati. Raatiin valitaan enintään 50 henkilöä.   >>

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina maankäyttösektorin ilmastotoimista. Keskustelussa nousivat esiin mm. kannustimet toimien toteuttamiseen, tarve systeemiselle ja kokonaiskestävälle lähestymistavalle, toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä muutosten toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla.   >>

Uudet suojelualueet kattavat erilaisia kohteita monimuotoisuudelle merkittävistä metsistä arvokkaisiin suoalueisiin ja perinnebiotooppeihin. Eniten uusia alueita suojeltiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:ssa.   >>

Vuoden 2020 toukokuussa julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottavat taustatietoa sen tueksi, kuinka strategian tavoitteita voitaisiin parhaiten toteuttaa Suomessa. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Biodiversiteettitavoitteet liittyvät vahvasti molempien ministeriöiden hallinnonalaan.   >>

Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötä rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen suitsimiseksi. Töitä tehdään erityisesti sen eteen, että rakentamisen ilmastovaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan ja ohjaamaan maissa vastaavin periaattein.   >>