Suomen ilmastopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Toimikauden arvion mukaan paneelin työ on vahvistanut tieteellistä näkökulmaa ilmastopolitiikan päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut rakentavasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Arvion mukaan ilmastopaneelin riippumattomuus on keskeistä, ja juuri riippumattomuus on vahvistanut sen painoarvoa.   >>

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja elinympäristöjen köyhtymistä viime vuosikymmeninä. Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.   >>

Suomi kompensoi EU-puheenjohtajakauden kokouksien lentoliikennepäästöt rahoittamalla hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Kompensointi on konkreettinen ilmastoteko ja osa puheenjohtajakauden kestäviä kokousjärjestelyitä. Sen taustalla on tarve vastata ilmastonmuutokseen.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti toukokuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä 15 hakemusta, joilla yritykset hakevat yhteensä 140 miljoonaa euroa investointitukea suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin.   >>

Ympäristöministeriö ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus etsivät toteuttajia hankkeille, joilla vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkien vesistöihin. Haun painopiste on viemäröidyt yhdyskuntajätevedet.   >>

Valtioneuvosto antoi 19.6 ensimmäisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että sekä vuodelle 2020 ja että vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan, kun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) listatut toimet toteutetaan.   >>

Suomi haluaa nostaa kestävyyskriisin ja sen ratkaisut EU-politiikan ytimeen. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kiertotalous ovat pääteemoja myös Suomen EU-puheenjohtajakauden epävirallisessa ympäristö- ja ilmastoministerien kokouksessa, joka järjestetään Helsingissä 11.–12. heinäkuuta 2019.   >>

EU:ssa on hyväksytty muutosdirektiivi, jonka tarkoituksena on edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin hankkimissa ajoneuvoissa ja kuljetuspalveluissa. Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, joilla direktiivi saatetaan voimaan Suomessa.   >>

Akava ehdottaa, että Suomesta tehdään maailman ilmastoälykkäin maa ja johtava ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien ratkaisujen kehittäjä. Uusi hallitusohjelma on asettanut Suomelle tiukat päästötavoitteet, joiden toteuttamiseen Akava toivoo kansalaisten osallistuvan jatkossa aktiivisemmin. Akava on laatinut yhdessä jäsenliittojensa kanssa ilmastolinjaukset.   >>

Järvenpää pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Järvenpää on myös sitoutunut käyttämään resursseja viisaasti - tavoitteena hiilineutraalius, jätteettömyys ja kestävä kulutus vuoteen 2050 mennessä.   >>