Suomessa on laadittu ensimmäistä kertaa kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Lausuntoja strategialuonnoksesta voi antaa 30.11. saakka.   >>

Hallitus korostaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hallitus pitää periaatteellisesti tarpeellisena, että ilmastotoimien mahdollisia haitallisia tulonjakovaikutuksia kompensoidaan etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Nykymuotoinen komission ehdotus ei kuitenkaan ole hallituksen mielestä tarkoituksenmukainen. Erityisesti hallitus kritisoi ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta suoriin tulonsiirtoihin EU:n talousarviosta ja painottaa, että päällekkäisiä kompensaatiojärjestelmiä tulisi välttää.   >>

Itämeren suojelusta vastaavien rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio hyväksyivät päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet vuoteen 2030 asti.   >>

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli kiertotalouden roolista hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa. Keskustelussa korostui ilmastonmuutoksen, luontokadon ja materiaalien ylikulutuksen yhteys. Konkreettisina toimina kiertotalouden edistämiseen nousivat esiin erityisesti koulutus ja osaaminen, digitalisaatio, taloudelliset kannustimet ja uusien palvelumallien kehittäminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.   >>

ELY-keskuksilla on osana valtion aluehallintoa merkittävä rooli ilmastotavoitteiden edistäjänä. ELY-keskusten ilmastotiekarttatyössä on arvioitu, että ELY-keskuksen tehtävät liittyvät jollain tapaa jopa 80 % alueiden ilmastopäästöistä. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 14:sta toimenpidealueesta 10 liittyy ELY-keskusten tehtäviin. Jatkossa laskentoja pyritään edelleen tarkentamaan ja saamaan uutta tietoa myös tehtäväkohtaisesti.   >>

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu etänä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuksen korkean tason ministerikokoukseen 1.10.2021. Ministerikokouksessa on tarkoitus hyväksyä uusi merkittävä aavan meren suojelualue, jolla pyritään suojelemaan alueella ruokailevia merilintupopulaatioita. Myös Suomessa pesii useita lintulajeja, joille alue on elintärkeä pysähdyspaikka niiden muuttomatkan aikana.   >>

Loppuvuodesta valmistuvasta Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta on tehty hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukainen sukupuolivaikutusten arviointi. Siinä tarkastellaan strategialuonnokseen ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä niiden ihmisvaikutuksien ja sukupuolittuneisuuden kannalta.   >>

Vesikysymykset ovat yhä enemmän myös politiikkaa. Siksi niitä setviessä ei voi loputtomiin väistellä jännitteitä, sanoo tutkija.   >>

Naisjärjestöt vaativat budjettiriiheen valmistautuvalta hallitukselta toimia ilmastonmuutosta vastaan. Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvät päätökset on tehtävä sukupuolivaikutukset arvioiden.   >>

Ympäristöministeriön talousarvioehdotus rakentaa osaltaan hiilineutraalia Suomea ja tähtää luontokadon pysäyttämiseen.   >>