Öljylämmityksen vaihtamiseen tarkoitetun valtionavustuksen kysyntä on jatkunut korkeana. Syyskuun alusta lähtien tarjottua avustusta on hakenut kolmen kuukauden aikana 7 567 pientalon omistajaa. Avustusta on arvioitu riittävän enintään 8 000 kotitaloudelle, joten noin 28 miljoonan euron määräraha on loppumassa.   >>

Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille on tarjolla valtionavustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla. Ympäristöministeriö on varannut avustusta varten lähes 30 miljoonan euron määrärahan, jolla tavoitellaan noin 10 000 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista. Avustuksen myöntää koko maassa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustushakemuksia on tullut tähän mennessä jo noin 3 000 kpl.   >>

Hallituksen antama lisätalousarvioesitys tukee siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Lisätalousarviolla muun muassa tuetaan kuntia vaihtamaan fossiilisesta öljystä kestävämpään lämmitysmuotoon ja parannetaan Aran energiatukihakemusten käsittelyn resursseja.   >>

– Meidän on pidettävä politiikkatoimin huolta teollisuuden kilpailukyvystä ja suomalaisesta työstä. Tarvitaan ennakoivaa energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä pitkäjänteistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa, muistutti elinkeinoministeri Mika Lintilä Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa, jossa pohdittiin teollisuuden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja millaisia poliittisia valintoja tavoitteissa onnistumiseen.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.   >>

Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen energiakäyttö hallitusohjelman mukaisesti vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.   >>

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.   >>

Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneet sadat suomalaisyritykset ja kunnat ovat tehostaneet vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 5,2 terawattitunnilla vuosina 2017-2018. Mittava säästö vastaa määrältään 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä.   >>

Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille.   >>