Hiilinieluilla käytävään kauppaan sisältyy useita haasteita, käy ilmi YM:n Helsingin yliopistolla teettämästä selvityksestä. Selvityksen mukaan hiilipörsseillä aikaansaatavat päästövähennykset eivät välttämättä ole pysyviä eivätkä niillä tehtävät hyvitykset velvoitteisiin nähden lisäisiä. Lisäksi hiilivuoto on pörsseissä todellinen riski.   >>

Suomen ilmastopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Toimikauden arvion mukaan paneelin työ on vahvistanut tieteellistä näkökulmaa ilmastopolitiikan päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut rakentavasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Arvion mukaan ilmastopaneelin riippumattomuus on keskeistä, ja juuri riippumattomuus on vahvistanut sen painoarvoa.   >>

Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät jälleen havaintotietoja Itämerellä äärimmäisen uhanalaisesta pyöriäisestä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji ja sen Itämeren pääaltaan kannan kooksi arvioidaan vain noin 500 yksilöä. Havaintoja kerätään akustisen seurannan ja yleisöhavaintokampanjan avulla.   >>

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla. Pohjoisilla alueilla on paljon pieniä ja matalia järviä, joiden biologinen toiminta on vilkasta niihin valuma-alueilta tulevan orgaanisen aineen kuormituksen takia. Kun mikrobit hajottavat järvien veteen ja pohjasedimenttiin kertyvää orgaanista ainetta, monissa järvissä syntyy enemmän hiilidioksidia kuin veteen voi liueta, ja osa hiilidioksidista vapautuu ilmakehään.   >>

Suomen luonnonsuojeluliitto avaa luonnon ystäville mahdollisuuden seurata uhanalaisten maakotkan ja liito-oravan pesintöjä verkkolähetyksissä. Pesintöjä seurataan tutkimustarkoituksissa ja suojelusyistä. Maakotkan pesä on eteläisessä Suomessa. Liito-oravan pesäkamera tarjoaa samalla mahdollisuuden vierailla Kainuun metsässä linnunlauluineen.   >>

Hankkeessa pilotoidaan uutta teknologiaa ja tuotetaan viestintäaineistoja kiinteistöjen viemärisaneeraukseen.   >>

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.   >>

Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.   >>

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen 10. toukokuuta julkaiseman Policy Briefin mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.   >>

Syksyllä 2019 käynnistyvässä FORCeS-projektissa selvitetään ihmisten toiminnasta syntyvien pienhiukkasten vaikutusta ilmastoon. Tieto tukee esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista.   >>