Avohakkuun seurauksena hiilidioksidipäästöt kasvoivat suometsässä merkittävästi hiilidioksidia sitovan puuston poistuttua, aluskasvillisuuden tuhouduttua ja hakkuutähteiden hajoamisen vuoksi. Päästöt olivat hyvin suuria vielä neljä vuotta hakkuun jälkeen. Avohakkuualueen maaperä muuttui metaanin nielusta sen lähteeksi, koska pohjaveden pinta nousi lähemmäksi maanpintaa. Myös typpioksiduulipäästöt kasvoivat huomattavasti ja muodostivat merkittävän osan hakkuun jälkeisistä, ilmastoa lämmittävistä kokonaispäästöistä.   >>

Vuonna 2020 Suomessa on tehty ennennäkemättömän kovasti töitä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Eri elinympäristöjen hoitoon on panostettu ympäri maata uudella Helmi-elinympäristöohjelmalla ja metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelmalla. Metsien vapaaehtoinen suojelu on ulotettu myös Pohjois-Suomeen. Lisäksi retkeilyrakenteita on kunnostettu niin kansallispuistoissa kuin kuntien lähivirkistysalueilla, ja suomalaiset ovat löytäneet luontokohteet uudella innolla.   >>

Ympäristöministeriö aikoo arvioida, onko Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus mahdollista poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalta. Selvitys käynnistyy ensi vuoden alussa yhteistyössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja muiden toimijoiden kanssa.   >>

Lumensyvyys on pienentynyt ja lumikausi lyhentynyt laajoilla alueilla Suomessa reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Tiedot selviävät Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomarannan väitöstutkimuksesta.   >>

Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat osallistuivat OASIS-tutkimushankkeeseen, jossa vahvistettiin säänmuokkausmenetelmiin eli keinotekoisen sateen tekemiseen liittyvää tieteellistä ymmärrystä.   >>

Tämän vuoden syyskuussa havaittu merijään laajuus Pohjoisella jäämerellä oli 3,9 miljoonaa neliökilometriä. Vain vuonna 2012 jään laajuus on ollut pienempi, 3,7 miljoonaa neliökilometriä.   >>

Uudessa tutkimuksessa osoitettiin, että päästöjä vähentämällä on mahdollista saada merkittävää taloudellista hyötyä Suomessa. Tehokkainta on vähentää päästöjä tieliikenteestä, puun pienpoltosta ja työkoneista, erityisesti tiheimmin asutuilla kaupunkialueilla. Päästöjen vähentämisestä saatua terveyshyötyä voidaan arvioida rahallisesti suomalaistutkijoiden kehittämällä laskurilla.   >>

Viherratkaisut saattavat tulevaisuudessa nousta merkittävään rooliin mikromuovin torjunnassa ja Itämeren suojelussa. Itämerihaasteen pilottiprojektin aikana testataan, voidaanko viherseinien avulla kerätä hulevedessä esiintyvää mikromuovia talteen tehokkaasti ja estää sen pääsyä vesistöihin.   >>

Viime viikolla julkaistiin viides Global Biodiversity Outlook -raportti, joka käsittelee luonnon monimuotoisuuden tilaa hyödyntäen uusinta tietoa ja kansallisia raportteja. Koosteen mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ympäri maailman edelleen kovaa vauhtia. Jos toimia kohdennettaisiin oikein, olisi kehitys käännettävissä. Raportin on koostanut biodiversiteettisopimuksen sihteeristön johdolla asiantuntijaraati.   >>

Hellepäiviä oli 40 eli enemmän kuin kesällä keskimäärin. Ukkoset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Myös elokuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi.   >>