Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat osallistuivat OASIS-tutkimushankkeeseen, jossa vahvistettiin säänmuokkausmenetelmiin eli keinotekoisen sateen tekemiseen liittyvää tieteellistä ymmärrystä.   >>

Tämän vuoden syyskuussa havaittu merijään laajuus Pohjoisella jäämerellä oli 3,9 miljoonaa neliökilometriä. Vain vuonna 2012 jään laajuus on ollut pienempi, 3,7 miljoonaa neliökilometriä.   >>

Uudessa tutkimuksessa osoitettiin, että päästöjä vähentämällä on mahdollista saada merkittävää taloudellista hyötyä Suomessa. Tehokkainta on vähentää päästöjä tieliikenteestä, puun pienpoltosta ja työkoneista, erityisesti tiheimmin asutuilla kaupunkialueilla. Päästöjen vähentämisestä saatua terveyshyötyä voidaan arvioida rahallisesti suomalaistutkijoiden kehittämällä laskurilla.   >>

Viherratkaisut saattavat tulevaisuudessa nousta merkittävään rooliin mikromuovin torjunnassa ja Itämeren suojelussa. Itämerihaasteen pilottiprojektin aikana testataan, voidaanko viherseinien avulla kerätä hulevedessä esiintyvää mikromuovia talteen tehokkaasti ja estää sen pääsyä vesistöihin.   >>

Viime viikolla julkaistiin viides Global Biodiversity Outlook -raportti, joka käsittelee luonnon monimuotoisuuden tilaa hyödyntäen uusinta tietoa ja kansallisia raportteja. Koosteen mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ympäri maailman edelleen kovaa vauhtia. Jos toimia kohdennettaisiin oikein, olisi kehitys käännettävissä. Raportin on koostanut biodiversiteettisopimuksen sihteeristön johdolla asiantuntijaraati.   >>

Hellepäiviä oli 40 eli enemmän kuin kesällä keskimäärin. Ukkoset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Myös elokuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi.   >>

Monitieteellinen, alan huippututkijoista koostuva tutkimusyhteisö on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena ilmakehän metaanipitoisuudet nousevat ja ilmaston lämpeneminen kiihtyy.   >>

Pandemian takia asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua tilapäisesti. Poikkeustilan päättymisen jälkeen pitoisuudet ovat kuitenkin palanneet lähes entiselle tasolleen.   >>

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.   >>

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.   >>