Neljän asteen globaali lämpötilan nousu voi lisätä voimakkaiden myrskyjen sademäärää jopa 50 prosenttia.   >>

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa maailmassa määrittäneet luotettavasti pohjoisen pallonpuoliskon vuotuisen lumimassan määrän ja lumipeitteen muutokset vuosina 1980–2018. Nature-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta selviää, että lumen massa on tutkitulla ajanjaksolla pysynyt Euraasiassa samana ja pienentynyt Pohjois-Amerikassa, vaikka lumipeitteen laajuus on samanaikaisesti pienentynyt kummallakin manneralueella.   >>

Maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana liikenteen päästöistä muodostuvan typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet Suomen kaupungeissa noin puolet pitkän ajan keskiarvosta. Katupölyä esiintyi poikkeuksellisen aikaisin ja vähän.   >>

Juuri julkaistu Kestävän kehityksen johtaminen ja toimeenpano paikallistasolla (KESTO) -tutkimus korostaa valtion ja kuntien yhteistyön merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi tutkimus nostaa esiin kuntien keskeisen roolin globaalin kestävyysmuutoksen nopeuttamisessa.   >>

Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa (ILMASI) -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen tuomien ympäristömuutosten vaikutuksesta muuttoliikkeeseen eri alueilla. Ilmastosiirtolaisuuden ilmiöstä tuotettavaa ja koostettavaa tietoa analysoidaan Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomioiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.   >>

Ympäristöministeriö on nimittänyt uuden luontopaneelin koostamaan, tarkastelemaan ja erittelemään luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Luontopaneelin puheenjohtajana jatkaa ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Paneelissa on yhteensä 16 jäsentä.   >>

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetaan kuutta hanketta, joilla vähennetään haitallisten aineiden pääsemistä vesistöihin. Hankkeissa muun muassa tunnistetaan haitta-aineiden päästölähteitä ja etsitään keinoja päästöjen vähentämiselle. Lisäksi hankkeissa testataan uusia laitteita ja menetelmiä jätevesien puhdistamiseksi ja ravinteiden kierrättämiseksi.   >>

Suomi toimittaa huhtikuussa Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa esitetään skenaarioita ja vaikutusarvioita vuodelle 2035 asetetusta kansallisesta hiilineutraalisuustavoitteesta sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityksestä vuoteen 2050 asti.   >>

Vedenalaisen meriluonnon arvokohteet täytyy tunnistaa, jotta niiden tehokas suojelu ja kestävä käyttö on mahdollista. Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen.   >>

Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Aalto-yliopisto kehittävät Circular Raw Materials Hubissa ratkaisuja hiilineutraalin ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tarpeisiin yhdessä teollisuuden kanssa.   >>