Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 17. kesäkuuta toisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että nykyiset sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2030 asetetut kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet saavutetaan, kun vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopolitiikan suunnitelman toimet toteutetaan. Sen sijaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä edellyttää lisätoimia ja nykytoimien tehostamista.   >>

Maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana liikenteen päästöistä muodostuvan typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet Suomen kaupungeissa noin puolet pitkän ajan keskiarvosta. Katupölyä esiintyi poikkeuksellisen aikaisin ja vähän.   >>

Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa (ILMASI) -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen tuomien ympäristömuutosten vaikutuksesta muuttoliikkeeseen eri alueilla. Ilmastosiirtolaisuuden ilmiöstä tuotettavaa ja koostettavaa tietoa analysoidaan Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomioiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.   >>

Hallitus päätti kehysriihessään varata ensi vuodelle neljän miljoonan euron lisärahoituksen kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Kertaluontoisen lisäyksen myötä kunnille voidaan jakaa nykyistä useammin ja laajamittaisemmin avustuksia ilmastotyöhön. Lisäksi rahoituksen turvin voidaan paremmin päästä kiinni myös EU-rahoitukseen hankkeille, jotka tukevat siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan, synnyttävät uusia kestäviä ratkaisuja ja lisäävät työpaikkoja ja kuntien elinvoimaisuutta.   >>

Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,23 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia. Avustuksia saa 30 järjestöä, ja rahaa myönnetään myös ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin, saariston ympäristönhoitoon ja saariston sekä tunturialueiden jätehuoltoon. Eniten avustuksia saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf sekä Vuokralaiset VKL ry.   >>

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on avannut haun, jossa rahoitetaan kuntien päästöjen vähentämistä tukevia pieniä ilmastokokeiluja. Avoimessa haussa valituille kokeiluille myönnetään enintään 10 000 euroa tukea. Lisäksi kokeiluista vastaavat pääsevät yhteiskehittämään ratkaisujaan asiantuntijasparrauksen ja vertaistuen voimin.   >>

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on päättänyt avustaa yhteensä 640 000 eurolla 14 hanketta, jotka tähtäävät kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Haun teemoina olivat kuntaorganisaation sisäinen ilmastojohtaminen, yritysyhteistyö sekä kuntalaisten ilmastotyön edistäminen.   >>

Suomi toimittaa huhtikuussa Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa esitetään skenaarioita ja vaikutusarvioita vuodelle 2035 asetetusta kansallisesta hiilineutraalisuustavoitteesta sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityksestä vuoteen 2050 asti.   >>

Ilmarinen edellyttää sijoituskohteiltaan suunnitelmia ja toimenpiteitä päästövähennysten tekemiseksi. Hiilineutraali salkku tarkoittaa varautumista ilmastonmuutoksen luomiin riskeihin pitkällä aikavälillä.   >>