Noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee päästökaupan ulkopuolelta ja tähän puolikkaaseen suomalaiset voivat vaikuttaa muutenkin kuin ostamalla päästöoikeuksia pois markkinoilta. Meidän perheessä tuli kesällä ajankohtaiseksi uuden auton hankinta ja kuten asiaan kuuluu, koeajoimme vähäpäästöisiä malleja hybridit mukaan lukien. Kaasuauton kohdalla jokin "kolahti". Tankatessa yhden koeajon aikana biokaasua suomalaiselle maatilalle rakennetulla tankkausasemalla, päätimme vaimon kanssa, että meille tulee kaasuauto.   >>

Suurinta osaa maailman luonnonvaroista ylikulutetaan. Tienviitoiksi vastuullisempaan käyttöön tarvitaan globaaleja indikaattoreita. Niillä kuvataan nykytilanne, ohjataan parempaan ja mitataan onnistumista.   >>

Suomi on teollistunut ja vaurastunut suureksi osaksi metsätaloutta hyödyntäen. Metsän käyttö tuo rahaa ja motivaatiota metsän pitkäjänteiselle hoidolle. Runsaista hakkuista huolimatta metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvavat, mikä sitoo ilmasta hiilidioksidia ja hillitsee ilmastonmuutosta.   >>

Yhteiskunnan hallinnoiman ympäristönsuojelun kiistaton velvollisuus on pitää huolta ympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tämä ei ole mitätön eikä helppo tehtävä. Neljänsadan tuhannen asukkaan Geneseen piirikunta Michiganissa, Yhdysvalloissa tarjoaa karmean esimerkin tässä epäonnistumisesta.   >>

Tänä keväänä liikenneministeriö päätti helpottaa autojen etanolimuunnoksen jälkeistä katsastuskäytäntöä niin, että ennen 1.1.2007 rekisteröityjen autojen ei tarvitse enää hankkia erillistä ja kallista todistusta päästöistä vaan muutoskatsastuksesta tuli halpa ja rutiininomainen käytäntö. Näitä autoja on Suomessa satoja tuhansia. Mahdollisuus muuntaa meidän vuosimallin 1998 BMW helposti ja kohtuuhinnalla etanoliautoksi tuli meidän perheelle kuin tilauksesta. Olimme katselleet flexifuel autoja jo jonkin aikaa, mutta sopivaa ei ole ollut tarjolla. Motivaatio etanolilla ajamiseen meidän perheessä on ensisijaisesti ekologinen: helppo ja edullinen tapa pienentää perheen hiilijalanjälkeä merkittävästi.   >>

Kaksi viikkoa Pariisissa ilmastoneuvotteluja, mikä jäi mieleen voimakkaimpana; turvatarkastukset, ruokajonotukset, screenille heijastetut sopimuksen sulkulauseiden rivit… Ei, vaan erilaiset ihmiset; ihmisten yhteinen kokoontuminen maailman eri puolilta aikamme suurinta ongelmaa ratkaisemaan. Osa pääsi suoraan sopimuksen ääreen vaikuttamaan, osa vaikutti tarkkailijoina varsinaisten kokoussalien ulkopuolella, ja osa taas koko kokousalueen ulkopuolella tapahtumissa. Kaikilla oli tärkeä rooli, vaikkei sitä kaikkialla nähtäisikään.   >>

Tanskalaiset rakastavat fillareitaan. Heille pyörä symboloi elinvoimaa ja ekologisuutta. Pyörän selässä taittuu lähes neljännes kaikista matkoista. Pyörässä kulkevat lapset ja ostokset. Pyörillä kurvataan kouluun, töihin tai harrastuksiin, tulotasosta riippumatta.   >>

Maapallon lämpenemistä ei voi pysäyttää vain energian tuotantoa kehittämällä. Tarvitaan uusia tapoja, joilla energiankäyttöä voidaan vähentää elintasosta tinkimättä.   >>

Taloustieteeseen pohjautuva politiikkatutkimus tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa monin tavoin. Yksi tärkeä tästä tutkimuksesta kumpuava tieto on se, missä ja milloin politiikkaa ja ohjauskeinoja ylipäänsä tarvitaan, milloin taas ei.   >>

Hallitus on nostanut rakennettujen jokien vaelluskalakannat luontopolitiikkansa kärkeen. Valtio on valmis rahoittamaan vaelluskalakantojen elvyttämistä ja tutkimusta. Tämä ei yksin riitä, vaan lisäksi yhteistyötahojen on sitouduttava vähintään samansuuruiseen rahoitukseen. Vaelluskalakantojen elvyttäminen onnistuu vain yhteistyöllä.   >>