Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.10.2021

Ilmastouutisia

Yrityksille ja tutkimukseen tarjolla 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen – ensimmäinen rahoitushaku käynnissä


10.09.2021 07:05

Tavoitteena on vauhdittaa rakennetun ympäristön ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien tuotteiden, teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien kehitystä ja leviämistä, edistää elinkeinorakenteen uudistumasta ja kasvattaa suomalaisyritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailukykyä.

Ympäristöministeriö ja Business Finland ovat käynnistäneet Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman, jonka kautta tuetaan vuosina 2021–2023 yhteensä 40 miljoonalla eurolla suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita rakennetun ympäristön vähähiilisyyden edistämisessä.

Tavoitteena on vauhdittaa rakennetun ympäristön ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien tuotteiden, teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien kehitystä ja leviämistä, edistää elinkeinorakenteen uudistumasta ja kasvattaa suomalaisyritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailukykyä.

”On aika tehdä ilmastonmuutoksen torjunnasta hyvää bisnestä ja rakentamisesta keskeinen osa ilmastoratkaisua. Suomalaisyrityksissä on valtavasti potentiaalia luoda uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja, jotka rakentavat hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Tuon potentiaalin haluamme valjastaa nyt käyttöön. Vähähiilisyyteen panostavat edelläkävijät korjaavat sadon myös kansainvälisillä markkinoilla”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Rahoitusta haettavana innovaatioita luovaan tutkimukseen

Ohjelman ensimmäinen rahoitushaku on käynnistynyt. Business Finlandin kautta haettavana on 2 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 15 miljoonaa euroa vuonna 2022 rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjuntaa tukeville innovatiivisille tutkimushankkeille.

Rahoitusta voivat saada kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset sekä niitä tukevat tutkimusorganisaatiot. Vuonna 2021 myönnettävän rahoituksen hakemus on jätettävä viimeistään 15.10.2021 ja vuoden 2022 rahoituksen viimeistään 31.3.2022.

Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi rakentamiseen, kaavoitukseen, suunnitteluun, kiinteistönpitoon, infraan, energiaan, digitalisaatioon tai rakennustuotteisiin ja -palveluihin. Toteuttajat voivat olla miltä toimialalta tahansa, kunhan tulokset kohdistuvat rakennettuun ympäristöön.

Pk-yritysten hankkeita avustetaan enintään 50 prosentilla kokonaiskustannuksista, midcap- ja suurten yritysten hankkeita korkeintaan 40 prosentilla. Tutkimusorganisaatioiden avustus on tyypillisesti 70 prosenttia. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään joulukuussa 2025. Kunnat ja muut julkiset hankintayksiköt voivat hakea innovatiivisten julkisten hankintojen tukea.

Tulevat hakukierrokset

Ympäristöministeriö avaa kuluvan vuoden aikana 2 miljoonan euron rahoitushaun, jossa rahoitusta voivat hakea myös vain kotimaassa toimivat yritykset.

Business Finlandin kautta tulee myös vuonna 2023 hakuun 15 miljoonaa euroa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan. Lisäksi Business Finland tukee muita vientitoimia 2 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen.

Ympäristöministeriö, Business Finla

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska