Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Ympäristöministeriön budjettiehdotus turvaa panostukset luonnonsuojeluun ja edistää kiertotaloutta, ilmastotyötä ja kasvuseutujen asuntorakentamista


18.08.2021 08:23

Ympäristöministeriön talousarvioehdotus rakentaa osaltaan hiilineutraalia Suomea ja tähtää luontokadon pysäyttämiseen.

”Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat ihmiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä useiden eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Luonnonsuojelun rahoituksen vahvan tason varmistaminen puolestaan on tärkeässä roolissa, kun tavoitteenamme on pysäyttää luontokato”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 269,3 miljoonaa euroa, joka on 56,1 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2021. Budjettiesitys ei vielä sisällä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyviä määrärahaesityksiä, jotka edistävät mm. vihreää siirtymää. Esitykset lisätään mukaan ennen budjettiriihtä.

Helmi-elinympäristöohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan uhanlaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Luonnonsuojelulaki uudistetaan ja ekologisia kompensaatioita selvitetään. Käynnistetään uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelun vahva rahoitus varmistetaan.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin, asiantuntijalaitosten sekä kuntasektorin ja järjestökentän yhteistyönä 12 miljoonan euron määrärahalla.

Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa, ilmastopolitiikan tieteellinen pohja turvataan

Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen varataan kuusi miljoonaa. Lisäksi kiertotaloutta ja jätealaa palvelevan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan eli Materiaalitorin ylläpitoon varataan 200 000 euron määräraha.

Suomen hiilineutraalisuustavoite 2035 edellyttää päätöksenteolle vahvaa tietopohjaa. Ilmastolain mukaisen kansallisen ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumaton ja monitieteinen ilmastopaneeli tuottaa raportteja, lausuntoja, koulutusmateriaaleja ja vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Nämä kytkeytyvät esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.

Asuntorakentamista vauhditetaan kasvuseuduilla

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 25 miljoonaa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 2 000 miljoonaa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään noin 175,6 miljoonaa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon miljoona euroa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Asuinrakennusten energia-avustuksiin on kohdennettu 40 miljoonaa. Korjausavustuksiin on varattu yhteensä 36,5 miljoonaa euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen ja josta käytetään ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin 850 000 euroa. Maankäyttöä ja rakentamista koskevia päätöksiä ja prosesseja tukeva Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle rekisterille ja tietoalustalle varataan 7,3 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittely

Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 7.−8. syyskuuta. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27. syyskuuta.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska