Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 12.11.2019

Ilmastouutisia

Ympäristöministerit kokoontuvat sopimaan EU:n neuvottelukannoista Santiago de Chilen ilmastokokoukseen sekä kiertotalouden edistämisestä


04.10.2019 08:10

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tänään Luxemburgiin sopimaan EU:n neuvottelukannoista Santiago de Chilen COP25-ilmastokokoukseen. Lisäksi ministerit linjaavat siitä, miten kiertotaloutta edistetään voimakkaammin EU:ssa. Kokouksen puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Kuten YK:n pääsihteerin ilmastokokous New Yorkissa 23. syyskuuta osoitti, ilmastotavoitteiden ja toimien välillä on yhä kuilu. Chilen ilmastokokouksessa joulukuussa tavoitteena on sitouttaa maita kunnianhimoisiin toimiin. Keskeiseksi neuvottelukysymykseksi noussevat säännöt ns. markkinamekanismeille eli sille, miten maat voivat hyödyntää muissa maissa toteuttamiaan päästövähennyshankkeita oman ilmastotavoitteensa saavuttamisessa. Näistä säännöistä ei päästy vielä sopuun Katowicen ilmastokokouksessa 2018, jossa Pariisin sääntökirjasta neuvoteltiin.

"On tärkeää, että säännöt tukevat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. EU lähtee siitä, että silloin kun markkinamekanismeja hyödynnetään, ne tulee laskea eduksi vain yhdessä maassa ja päästövähennysten on todella oltava pysyviä. Porsaanreikiä ei pidä sallia", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ministerit keskustelevat lisäksi EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Suomen tavoitteena on saada sopu EU:n nettonollapäästötavoitteesta vuonna 2050 tämän syksyn aikana.
"Olen tavannut lukuisia EU-kollegoja strategian tiimoilta ja kartoittanut sovun mahdollistavia tekijöitä. Ympäristöneuvoston tilannekatsaus on tärkeä jäljellä olevien haasteiden tunnistamiseksi. EU:n yhteinen visio olisi tärkeä signaali myös kansainväliselle yhteisölle Chilen ilmastokokouksessa", Mikkonen sanoo.

Kiertotaloutta pyritään laajentamaan uusille sektoreille


Kokouksen toisena pääasiana on kiertotalouden edistäminen EU:ssa. Suomi on valmistellut neuvoston hyväksyttäväksi päätelmät kiertotalouden ulottamisesta tuotteiden valmistamisesta kulutukseen sekä uusille sektoreille, kuten tekstiileihin, liikenteeseen, rakentamiseen ja ruokaan.

"EU:n kilpailukyvyn täytyy perustua kestävyyteen: ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen säästävään, pitkäikäiseen käyttöön. Siksi myös kiertotalouden tulee ulottua paljon jätepolitiikkaa laajemmalle. Kiertotalouden keinoin voimme puolittaa teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa vuoteen 2050 mennessä", ministeri Mikkonen sanoo.

Kiertotalouden vahvistaminen on tärkeää myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luonnonvarojen nykyinen käyttö aiheuttaa 90 % luonnon monimuotoisuuden kadosta. Vain 9 % raaka-aineista käytetään uudelleen tai kierrätetään.

Ympäristöagendan kokonaisvaltainen suunnittelu esillä


Ministerit keskustelevat myös EU:n kahdeksannesta ympäristöohjelmasta, joka ohjaisi toimintaa vuoden 2021 alusta alkaen. Komissio teki toukokuussa 2019 arvioinnin seitsemännestä ohjelmasta. Arvioinnin mukaan keskeisiä haasteita ohjelman toteuttamisessa ovat olleet ympäristötavoitteiden integrointi muihin politiikkoihin sekä luontopääoman vaaliminen. Neuvosto antaa oman näkemyksensä seuraavasta ympäristöohjelmasta päätelmillään, ja komissio jatkaa valmistelua niiden pohjalta. Uuden komission on määrä valmistella esitys kahdeksanneksi ympäristöohjelmaksi ensi vuoden alussa.

Myös ministerien lounaskeskustelussa suunnitellaan lähivuosien toimintaa: aiheena on neuvoston strateginen agenda seuraavalle viisivuotiskaudelle. Suomi on kutsunut mukaan keskusteluun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, Pascal Canfinin.

Luxemburgissa ministeri Mikkonen osallistuu lisäksi EU:n hiilineutraalia tulevaisuutta käsittelevään Green Growth Summitiin, joka tuo yhteen jäsenmaiden, EU-instituutioiden, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden edustajia.


YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska