|
|||
|
|||
|
|
Blogi
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
03.08.2016 08:20
Suurinta osaa maailman luonnonvaroista ylikulutetaan. Tienviitoiksi vastuullisempaan käyttöön tarvitaan globaaleja indikaattoreita. Niillä kuvataan nykytilanne, ohjataan parempaan ja mitataan onnistumista.
Hienosyisillä malleilla ei pystytä myymään vastuullisempia tuotantotapoja tai kulutustottumuksia maailman kansoille. Luontohuoli pitää kiteyttää yhteen numeroon. Raja-arvo, suhdeluku tai kengännumero kertoo, mikä taso on hyvä ja mikä paha, mikä valinta on parempi kuin toinen ja mikä on yksilön jalanjäljen tuhovoima.
Vaikka tunnusluvut pureutuvat olennaisimpaan, tiivistys väkisinkin luhistaa todellisuutta. Muuttuvat vuorovaikutussuhteet ja alueelliset vaihtelut on sivuutettava. Silloin kun luvun yleispätevyys ontuu, arkiymmärrys hämmentyy: kumpi on eettisempää, opetuksen mukainen vai sen vastainen toiminta.
Hirvi vai ei
Perhe ostaa lihan lähiruokatorilta. Se tuntuu hyvältä ja oikealta, tuottajan tila on ihan naapurissa. Mullikoita näkee lammen rannassa juomassa.
Tuttavaperheen vanhemmat kuuluvat hirviporukkaan. Metsästysmaille on kosolti matkaa, mutta mukava sinne on maasturilla syksyisin ajella. Mieli virkistyy ja perhe saa puhdasta riistalihaa.
Äkkiseltään perheiden valinnat tuntuvat yhtä arvostettavilta. Vastuullisuusero paljastuu vesijalanjäljestä. Kun lähiruokaperhe syö kilon nautaa, se on tullut tärvänneeksi viisitoistatuhatta litraa vesivaroja. Hirvensyöjillä vastaava luku on pyöreä nolla.
Kuluttajan resurssiviisaus
Globaalin mittatikun käyttö niukan luonnonvaran säästämiseksi on järkevää silloin, kun niukkuus on edes joltisesti tasattavissa. Onko veden? Minkä verran maailman kuivuusalueet kostuvat siitä, jos jätämme lähilihan hyllyyn? Veden tuhlaus on kaikkialla pahasta, mutta onko tarpeen karttaa vettä tarvinneita tuotteita siellä, missä tuottamiseen on vettä ylimäärin?
Resurssiviisas kuluttaja osaa ostaa valikoiden, mutta myös kestävyysindikaattoreiden kulutustottumusten tulisi olla vastuullisia. Olisi suosittava niitä, joita seuraamalla voi juuri omassa elämässään ja ympäristössään aidosti vaikuttaa kestävyyteen. Luonnonvara, jota ei kannata säästellä niukkuudenkaan aikoina, on talonpoikaisjärki.
Unto Eskelinen, erityisasiantuntija, Luke
Kirjoitus on alun perin julkaistu Luonnonvarakeskuksen blogissa.
|
|
48
10.12.2019
Puoli miljoonaa kuntien ilmastohankkeille – avustushaku auki 31.1.2020 saakka
09.12.2019
FINLUXista Suomen ensimmäinen hiilineutraali televisio
06.12.2019
Sievitalo ryhtyy laskemaan rakentamiensa omakotitalojen hiilijalanjäljen
04.12.2019
Yhteistyössä merkittävä metsiensuojelualue Sotkamon Losonvaaralle
03.12.2019
Keskuskauppakamari lanseeraa Ilmastositoumuksen hiilineutraaliuden edistämiseksi
02.12.2019
YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin tänään maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa
29.11.2019
Reilu Teko -keräyksessä 673 000 kiloa muovia talteen
28.11.2019
Helsingin kaupunki valmistelee luonnonsuojelualueiden perustamista kolmelle luodolle
27.11.2019
Espoo tavoittelee hiilikädenjälkensä kasvattamista
26.11.2019
Rakentamisen kiertotaloutta vauhditetaan pääkaupunkiseudulla kansainvälisellä yhteistyöllä
|
¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
| Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
  |
