Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.10.2021

Ilmastouutisia

Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat – Suomella kaikki mahdollisuudet hypätä kehityksen kyytiin


10.08.2021 08:19

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien laadukkaiden patenttien määrä lisää vihreiden tuotteiden osuutta maan viennistä ja kasvattaa näin tuotannon suhteellista kilpailukykyä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien vihreiden tuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, myös tulevaisuudessa. Tärkein vientialue vihreille tuotteille on EU. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, mutta Suomella on kaikki edellytykset saada osuutensa vihreästä kasvusta, kun globaalit ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat tehota. Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta vihreät t&k-panostukset ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.

Suoriin päästövähennyksiin ja energian säästötoimiin liittyvät niin kutsutut vihreät tuotteet tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupasta onkin kasvanut vuosien 1996–2019 aikana, ja oletettavasti kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa, kun merkittävä osa maista on sitoutunut erilaisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin.

Suoriin päästövähennyksiin liittyvien tuotteiden osuus maailmankaupasta oli 1,8 prosenttia vuonna 2019. Laajemmin ilmastotoimiin kytkeytyvien energian ja resurssien säästötoimiin liittyvän tuoteryhmän osuus oli liki 5 prosenttia. Tämä ilmenee tuoreesta Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:22) - tutkimuksesta, jonka toteuttivat keväällä Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.

Selvästi tärkein vihreiden tuotteiden vientialue on EU, jonka osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on 35 prosenttia. EU:n jälkeen tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Japani.

Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain noin puoli prosenttia, vaikka Suomen vienti on ajan myötä kasvanut. Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Näiden vientituotteiden työllisyyspotentiaali ei ole erityisen merkittävä. Vihreiden tuotteiden markkinat ovat kuitenkin murrostilassa, eli aiempi kehitys voi antaa tulevasta liiankin pessimistisen kuvan, pohtii tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– Esimerkiksi hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa uskottiin voimakkaasti, että ilmastonmuutoksessa ollaan vedenjakajalla. Globaaleissa torjuntatoimissa on nyt ensimmäistä kertaa voimaa, ja Suomella on hyvä mahdollisuus saada osuutensa vihreästä kasvusta. Lisäksi Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite herättää maailmalla kiinnostusta. Suomesta olisikin luotava uskottava brändi ilmasto- ja ympäristöteknologian osaajana, painottaa Tero Kuusi.

Ympäristöliiketoimintatilastoissa palvelujen osalta Suomen osuus EU-maiden viennistä on kahdeksan prosenttia eli selvästi enemmän kuin tuotteiden viennissä. Tässä voi myös piillä Suomelle upea mahdollisuus, Kuusi vinkkaa.

”Olennaisinta on luoda tehoa Suomen innovaatiojärjestelmään”

Tutkimuksessa havaittiin, että vienti- ja tuontimaiden yhteinen kireä sääntely johtaa samalla yhteisten markkinoiden kehittymiseen. Tärkeimmät kohdemarkkinat vihreille tuotteille löytyvät samoista maista, jotka ovat myös vihreiden tuotteiden tärkeimpiä viejiä. Vihreissä tuotteissa käydään siis huomattavaa ristikkäiskauppaa – ja tässäkin kehityksen kärjessä on EU. Tutkijoiden mukaan maiden välinen yhteistyö, yhteinen sääntely sekä toimivat innovaatiojärjestelmät ovat avainasemassa vihreiden tuotteiden markkinoiden kehittymiselle.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien laadukkaiden patenttien määrä lisää vihreiden tuotteiden osuutta maan viennistä ja kasvattaa näin tuotannon suhteellista kilpailukykyä. Pelkät t&k-panostukset tai patenttihakemusten määrät eivät kuitenkaan lisää kilpailukykyä, jos julkiset tuet samalla ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita.

– Suomen vihreiden teknologioiden patenttisitaattien lukumäärä on ollut hieman vähäisempää verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Tanskaan, mutta toisaalta olemme pysyneet patenteissa kuitenkin hyvällä kansainvälisellä tasolla. Vihreät t&k-panostukset ovat Suomessa sen sijaan olleet korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Kaikkein olennaisinta on luoda tehoa innovaatiojärjestelmään, Etlan Tero Kuusi painottaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA/CO2

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska