Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 11.12.2019

Blogi

Aki Mäki-Petäys:

Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia


21.12.2015 09:00

Hallitus on nostanut rakennettujen jokien vaelluskalakannat luontopolitiikkansa kärkeen. Valtio on valmis rahoittamaan vaelluskalakantojen elvyttämistä ja tutkimusta. Tämä ei yksin riitä, vaan lisäksi yhteistyötahojen on sitouduttava vähintään samansuuruiseen rahoitukseen. Vaelluskalakantojen elvyttäminen onnistuu vain yhteistyöllä.

Vesivoimalaitosten rakentaminen katkaisi vaelluskalojen kulkumahdollisuudet kutu- ja poikastuotantoalueiden sekä järvien tai meren syönnösalueiden välillä useilla maamme joilla jo vuosikymmeniä sitten. Itämereen laskevista 35 lohijoistamme vain Tornionjoen ja Simojoen lohikannat ovat edelleen olemassa. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt käynnistää käytännön toimet, joilla vaelluskalojen kulku ja lisääntyminen turvataan.

Rahoitusta suunnataan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 7 miljoonaa euroa kalataloudellisesti merkittävimpiin pilottikohteisiin. Kohteet valitaan kalatiestrategiassa priorisoiduista 20 joesta tai vesistöreitistä ja niissä olevista 55 padosta. Vaikka valtion rahoitus kattaa vain pienen osan koko kalatiestrategian toimenpideohjelmasta, lisää se valituilla kohdealueilla todennäköisesti toimijoiden sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja rahoitukseen. Nyt luotavia toimintamalleja voidaan jatkossa käyttää myös muissa kohteissa.

Luken Rakennettujen vesistöjen tutkimusohjelma tukee kansallisen kalatiestrategian toteuttamista ja tuottaa tarvittavan tietoperustan vaelluskalakantojen elvyttämiselle. Ohjelmassa tutkitaan asioita, joiden avulla rahoitus voidaan kohdistaa oikeisiin toimenpiteisiin. Tietoa tuotetaan muun muassa vaelluspoikasten selviytymisestä voimalaitoksista ja patoaltaista, istutusten tuottavuudesta sekä eri toimijoiden näkökulmien ja tavoitteiden yhdistämisestä. Lukessa on tähän monitieteistä osaamista ja käytössä modernit tutkimustekniikat. Työtä tehdään tiivisti yhdessä koti- ja ulkomaisten sidosryhmien kanssa.

Vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin on tähänastisen tutkimustiedon perusteella mahdollista. Se edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaisia, tehokkaita ja samanaikaisia tuki- ja säätelytoimenpiteitä. Jokiin tarvitaan voimalaitospadot ohittavia, sekä ylä- että alavirtaan toimivia vaellusväyliä. Toimiakseen ne tarvitsevat riittävästi vettä ja voimalaitospatojen yläpuolelle leimautuneita kalakantoja. Palauttamisen alkuvaiheessa tarvitaan myös poikasistutuksia ja emokalojen siirtoja patojen ohi. Säätelemällä kalastusta turvataan kalakantojen säilyminen riittävän runsaslukuisena.

Vaelluskalojen palauttamishankkeissa on otettava huomioon jokien ja niiden valuma-alueiden vesivoimatuotannosta sekä maa-, metsä- ja turvetaloudesta aiheutuvat ongelmat ja haittavaikutukset vaelluskalojen elinympäristöön. Osaa haittoja, kuten valuma-alueiden veden laatuun liittyviä ongelmia, voidaan vähentää erilaisilla kunnostustoimenpiteillä. Yhteisesti hyväksyttyjen ratkaisujen löytäminen on kuitenkin sitä vaikeampaa mitä suuremmat taloudelliset intressit ongelmiin liittyvät.

Vaelluskalakantoihin liittyvää keskustelua viranomaisten, elinkeinonharjoittajien, tutkijoiden ja muiden sidosryhmien välillä on syytä jatkaa. Tämän lisäksi on aika ottaa askel pidemmälle - tarvitaan sitoutumista ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt kun hallitus on päättänyt tukea merkittävästi vaelluskalakantojen elvyttämistä, yksi tärkeimmistä toimista on sopia valtion tuen rinnalle tarvittavista yhteistyötahojen rahoitusosuuksista. Rahoituksen on oltava riittävää, jotta yhteiset ponnistukset ja elvytyshankkeet johtavat selviin tuloksiin.

Kirjoittaja
Aki Mäki-Petäys, Rakennettujen vesistöjen tutkimuksen ohjelmapäällikkö

Kirjoitus julkaistu Luken sivuilla 5.11.2015.

Bookmark and Share






48


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska