Piia Moilanen:

Tuottavuusloikka pyöräillen

15.01.2016 10:00

Tanskalaiset rakastavat fillareitaan. Heille pyörä symboloi elinvoimaa ja ekologisuutta. Pyörän selässä taittuu lähes neljännes kaikista matkoista. Pyörässä kulkevat lapset ja ostokset. Pyörillä kurvataan kouluun, töihin tai harrastuksiin, tulotasosta riippumatta.

Huomaamattaan jokainen pyöräilijä jauhaa hyötyä yhteiskunnalle ja ympäristölle. Pyöräilijät sairastavat vähemmän ja paiskivat enemmän töitä kuin autoilevat kollegansa. Itävaltalaistutkimuksen mukaan jokainen pyöräilykilometri säästää sairauskuluissa noin 0,9 €. Tanskalaiset pyöräilevät päivittäin hieman yli 1,5 km ja saavat lähes 3 miljardin euron säästöt vuosittain. Samaan aikaan suomalaiset saavat säästettyä 1,3 miljardia. Tuplaamalla pyöräilykilometrit kansakuntamme tuottavuusloikka olisi hyvässä lennossa.

Pyöräilijöitä varten riittää kevyempi tieverkosto ja pysäköintitila. Arvokas kaupunkialue säästyy muuhun käyttöön. Pyöräilemällä vähennetään kalliiden tieinvestointien tarvetta ja helpotetaan ruuhkia. Euroopassa säästöjä syntyy näin noin 25 miljardia vuodessa. Hyödyt ovat isot verrattuna panostuksiin. Tähän mennessä pyöräilyinfrastruktuuriin on sijoitettu alle prosentti liikennesektorin rahoituksesta. Karkeasti Suomen investoinnit pyöräilyinfraan ovat siis noin 10-20 miljoonaa vuosittain, ja hyödyt ruuhkien vähenemästä ovat kymmenkertaiset.

Pyöräilijät ympäri Eurooppaa viilentävät palloa nyt noin 11 miljoonan hiilidioksiditonnin verran. Jos Euroopassa pyöräiltäisiin tanskalaiseen malliin, kilometrejä kertyisi vuosittain liki 480 miljardia ja CO2-säästöjä syntyisi Euroopassa 55-120 miljoonaa tonnia. Tällä saavutettaisiin jopa 10 % Euroopan ilmastotavoitteista. Suomen liikennesektorin tavoitteena on vähentää CO2 päästöjä noin 3 miljoonaa tonnia 10 vuodessa. Se hoituisi tuplaamalla pyöräilymäärät, siis pyöräilemällä kuten tanskalaiset.

Pyöräilyteollisuus on globaalisti cleantech-alan suurin työllistäjä. Ala työllistää Euroopassa yli 650 000 työntekijää täysipäiväisesti ja tuottaa yli 60 miljardin tulot. Pyörien valmistuksen osuus tästä on noin 20 miljardia. Lisäämällä pyöräilyä voisimme myös antaa piristysruiskeen kotimaiselle kasvavalle pyörävalmistukselle. Erityisen mielenkiintoista olisi päästä mukaan hurjassa kasvussa olevaan sähköpyörämarkkinaan.

Suurin pyöräilytoimialan segmentti Euroopassa on matkailu, arvoltaan noin 44 mrd. Meidän matkailutarjonnassamme pyöräily on vielä marginaalissa, mutta on arvioitu, että se voisi synnyttää jopa yli 2 miljardin tulot.

Euroopassa tehtaillaan kovaa tahtia pyöräilystrategioita ja houkutellaan lisää pyöräilijöitä tien päälle. Kaupunkien ja maiden väliset erot pyöräilymäärissä osoittavat, että kasvupotentiaalia riittää. Kööpenhamina saavuttanee 50 % pyöräilytavoitteensa aivan pian, vaikka vain muutama vuosi sitten pyöräilijöiden osuus oli 36 %. Samaan aikaan Helsingissä pyörän valitsee ensisijaiseksi kulkuvälineekseen hieman yli 10 % kaupunkilaisista. Suomenlahden toisella puolella, Tallinnassa, vain 1 % pyöräilee säännöllisesti.

Tanskalaiset ovat osoittaneet, että tehokkaalla pyöräilypolitiikalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia nopeasti. Tanskalaista pyöräilyä edistää mm pyöräilylähetystö ja pyöräilystrategia sekä rahasto, josta pyöräilyn edistämiseen suunnattuja rahoja jaetaan. Pyöräily on integroitu osaksi maan ilmastostrategiaa. Parlamentin jäsenistä yli 60 % pyöräilee työpaikalleen säännöllisesti.

Pienillä panoksilla ja vahvalla sitoutumisella pyöräilyn kehittämiseen voitaisiin meilläkin tehdä komea tuottavuusloikka. Samalla syntyisi tuhansia uusia työpaikkoja ja kasvua cleantech-alalle. Eikä työaikaa tarvitsisi pidentää yhtään.

Piia Moilanen, ohjelmapäällikkö, Tekes

Kirjoitus on julkaistu Tekesin sivuilla 18.12.2015

Kuva: Susanna Lehto, viestintäassistentti, Tekes