Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastouutisia

Toimialojen tiekartat paljastavat mahdollisuudet merkittäviin päästövähennyksiin – valtion tukea tarvitaan totutuksessa


11.06.2020 08:02

Tiekarttatyön aikana on arvioitu, että pelkästään energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardin euron investointeja puhtaaseen energiantuotantoon kaudella 2020–2050.

Kuva: Dreamstime

Neljällä teollisuuden ja yhdeksällä muulla toimialalla on valmisteltu tiekarttoja, joilla tähdätään merkittäviin vähenemiin kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä 2019 alkanut työ eteni ripeästi ja toimialat pääsivät esittelemään tuloksiaan TEM:n webinaarissa 9.6.2020.

– Teollisuuden sitoutuminen vähähiilisyyteen kulminoituu tässä vaiheessa tuoreisiin vähähiilisyyden tiekarttoihin. Valmius näyttää olevan hyvä, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Nämä tiekartat tulevat olemaan hallituksen ilmastopolitiikan merkittävä kivijalka. Kesän jälkeen on monien määrätietoisten ratkaisujen aika, ja niissä kaikissa vähähiilisyyden tiekartoilla on merkittävä roolinsa, Lintilä totesi.

– Poikkeuksellinen aika alleviivaa siirtymistä kohti vähähiilisyyttä. Se on myös kilpailukykyasia. Päätöksenteon pöydälle nousevat myös TK-panostukset, verotus, ennakoitavampi toimintaympäristö, EU-mahdollisuudet ja sujuvampi sääntely. On tärkeää saada myös investoinnit liikkeelle, Lintilä listasi.

Tiekarttatyön aikana on arvioitu, että pelkästään energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardin euron investointeja puhtaaseen energiantuotantoon kaudella 2020–2050. Lisäksi huomattavia investointeja tarvitaan energiaverkkoihin ja -järjestelmiin sekä uudistuviin prosesseihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.

– Elinkeinoelämälle on tärkeää, että päästövähennyksiin löydetään kustannustehokkaat, teknologianeutraalit ja markkinaehtoiset keinot, painotti EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark omassa puheenvuorossaan.

Hän muistutti, että elinkeinoelämälle uudet ilmastoratkaisut ovat valtava mahdollisuus. Niiden kehittyminen edellyttää voimakasta ja systemaattista yhteiskunnan sähköistämistä, TKI-rahoitusta ja ilmastoratkaisujen viennin mahdollistamista. Päästöjen pienentämisen on tapahduttava monessa kohtaa arvoketjua, ja uudenlaisten materiaalien ja tuotantoprosessien tarve on selkeä.

– Tiekartat ovat toimineet hyvänä osoituksena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja ratkaisujen etsimisestä ilmastotransformaation toteuttamiseksi. Tiekartat tarjoavat tarkemman käsityksen eri toimialojen toimenpiteiden mittakaavasta, kustannuksista, investoinneista, osaamistarpeista sekä kasvu -ja vientimahdollisuuksista, Lundmark arvioi.

– Tiekarttojen kautta syntyvä kuva elinkeinoelämän mahdollisuuksista päästövähennyksiin on lupaava. Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on mahdollista saavuttaa. Teollisuuden päästöjä voidaan pudottaa yli 10 Mt vuoteen 2035 mennessä (2015 tasosta), kertoi Lundmark.

Webinaarissa omaa tiekarttatyötään esittelivät Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Maatalouden toimialat, Liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialat, Rakennusteollisuus, Sahateollisuus, Kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö RAKLI, Suomen tekstiili ja muoti sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara. Esitysten keskeiset viestit löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta tiivistelmästä.

Tiekartat kuvaavat, miten toimimalla teollisuus pystyy vähentämään päästöjään. Tiekartat myös näyttävät suuntaa teollisuuden uudistumiselle. Vähähiiliratkaisuille on kasvava tarve maailmalla. Vähähiilisyydestä onkin tarkoitus luoda viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman osana suomalaisyritysten uusi menestyskonsepti.
Tilaisuuden loppupuheenvuorossa TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen kertoi, että tiekarttatyö tuloksia tullaan analysoimaan tarkkaan ministeriön koordinoiman energia- ja ilmastostrategian tarpeisiin ja jalostettaviksi politiikkatoimiksi. Käynnissä olevaan koronaepidemian jälkeistä talouden elvytyskeskustelua tiekartat avittavat myös selkeillä ehdotuksilla.

– Tulemme myös jatkossa jatkamaan koordinoivaa yhteistyötä, jotta myös tiekarttojen jalkautus ja jatkotyöskentely onnistuisi, Huttunen lupasi.

Huttunen kertoi myös, että ministeriö valmistelle sektori-integraatiota käsittelevän työryhmän asettamista. Se tulee tarkastelemaan sekä energiajärjestelmän että teollisuuden integraatiota. Työryhmä on tarkoitus asettaa jo ennen kesälomia.
Sektori-integraatioksi kutsutaan eri päästöjä aiheuttavien sektoreiden, kuten teollisuuden, liikenteen, lämmityksen kytkeytymistä sähkö-, kaukolämpö- ja kaasuinfran kautta toisiinsa. Näin saavutettavia synergioita hyödyntämällä voidaan saavuttaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska