Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Blogi

Hanna-Liisa Kangas:

Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa


10.12.2015 09:00

Teknologia on erittäin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi energiajärjestelmän kehittäminen vaatii sekä suuria investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin järjestelmiin että fossiilisten voimaloiden alasajoa. Tämän onnistuminen puolestaan vaatii ainakin poliittista tukea, rahoitusta sekä teknologian ja tietotekniikan asiantuntemusta.

Suurin osa teknologiatyöstä tehdään ilmastoneuvotteluiden ulkopuolella, mutta viime vuonna toimintansa aloittanut teknologiamekanismi ja Pariisin sopimusluonnoksen teknologian kehittämiseen ja siirtoon keskittyvä artikla mahdollistavat teknologiayhteistyön tiivistymisen myös ilmastoneuvotteluiden kautta. Teknologia tuo ilmastoneuvotteluihin kaivattua konkretiaa tarjoamalla keinon toimeenpanna ilmastopolitiikkaa käytännössä.

Ilmastonmuutoksen hillinnän teknologioiden kehitys on ylittänyt kaikki odotukset viime vuosina. Tämän ansiosta yhä useammat teknologiavaihtoehdot ovat taloudellisesti hyödynnettävissä. Kehitysmaissa puhtaan teknologian edistymistä hidastavat kuitenkin usein kehittymätön poliittinen ympäristö, puutteet teknologiaosaamisessa, korkeat rahoituskustannukset ja fossiilisia polttoaineita hyödyntävän yrityskentän suuri poliittinen painoarvo.

Yhteistyö tutkimus- ja kehitystoiminnassa on tärkeä osa teknologiayhteistyötä. Samalla se on kuitenkin yksistään riittämätön toimi. Teknologiansiirto kehittyviin maihin vaatii myös pilottihankkeita ja varsinaista teknologian käyttöönottoa. Näin voidaan insinööriosaamisen lisäksi kehittää esimerkiksi politiikka- ja rahoitusinstituutioita.

Viime vuonna käynnistynyt teknologiamekanismin alainen teknologiakeskus vastaa kehitysmaiden ilmastoteknologian käyttöönottoa koskeviin avunpyyntöihin. Keskus on saanut tähän mennessä noin 70 pyyntöä. Esimerkiksi Thaimaa on saanut keskukselta apua teknologiakysymyksissä ja maa on puolestaan auttanut keskuksen kautta Bhutania teknologiansiirrossa. Kehitysmaiden välinen teknologiayhteistyö onkin hyvin tärkeä osa teknologiansiirtoa, koska maiden haasteet ovat usein samankaltaisia.

Teknologiayhteistyö tarjoaa siis mahdollisuuksia viedä ilmastopolitiikkaa käytäntöön. Näin sen avulla voidaan myös helpottaa maiden ilmastonmuutoksen hillintätoimien kunnianhimon tason nostoa. Pariisin sopimus voi parhaimmillaan tuoda huomattavasti lisäpotkua puhtaan teknologian käyttöönottoon.

Tämän kirjoituksen taustana on käytetty Pariisin COP21 -ilmastokokouksessa järjestettyä oheistapahtumaa "Enhancing climate change mitigation ambition - ways forward via technology cooperation". SYKEllä ja VATT:lla on käynnissä tutkimushanke “Mechanisms to enhance climate mitigation ambition in the UNFCCC context: Messages from the economic literature", jossa tarkastellaan taloustieteen keinojen hyödyntämistä Pariisin sopimuksen toimeenpanossa.


Hanna-Liisa Kangas, tutkija, Suomen ympäristökeskus

Tämä blogi on julkaistu osana ilmasto.orgin Pariisin ilmastokokouksen blogisarjaa. Ilmasto.org-sivuostolla näkyy suomalaisten järjestöjen tekemä työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pääteemat ovat päästövähennyskeinot ja ilmastopolitiikka.

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk