Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Suomen Pankki asetti ilmastotavoitteen sijoitussalkulleen – hiilineutraalisuuteen pyritään viimeistään vuoteen 2050 mennessä


22.09.2021 09:00

Suomen Pankki on päättänyt omalle sijoitustoiminnalleen asetettavasta ilmastotavoitteesta, jonka avulla hallitaan sijoitussalkkuun kohdistuvia riskejä. Tavoitteena on hiilineutraalisuus viimeistään vuonna 2050. "Suomen Pankki on mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin varautumisella pienennämme siirtymä- ja häntäriskejä ja siten tavoittelemme parempaa tuotto-riskisuhdetta sijoituksillemme. Käytännössä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää rahavirtojen kanavoimista vähähiilisiin kohteisiin, jolloin myös salkun hiilijalanjälki pienenee", sanoo sijoitustoiminnasta vastaava johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Osake- ja yrityslainasijoitusten osalta hiilineutraalisuustavoite on mahdollista saavuttaa jo ennen koko salkkua koskevaa vuoden 2050 tavoitetta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen Pankki valmistelee ilmastotiekartan ja välitavoitteita, jotka julkistetaan myöhemmin. Osana välitavoitteita rajoitetaan sijoituksia esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuottaviin yrityksiin sekä siirrytään asteittain osakesijoituksissa kohti vähähiilisiä ja Pariisin ilmastonsopimuksen mukaisia sijoitustuotteita. Epäsuorissa sijoituksissa valitaan varainhoitajia tai tuotteita, joilla on uskottavat ilmastotavoitteet, ja näiden tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sijoituksen aikana. Alkuvaiheen raja-arvoja, omaisuuslajikohtaisia välitavoitteita ja välitavoitteiden aikatauluja tarkennetaan myöhemmin.

Suomen Pankin sijoituksista merkittävä osa on keskuspankkitehtävien hoitamiseen kuuluvaa valuuttavarantoa eri valtioiden joukkovelkakirjalainojen muodossa. Koko salkkua koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioiden aktiivisia toimia Pariisin ilmastosopimuksen sitoutumisten noudattamiseksi. Suomen Pankki jatkaa osaltaan julkista keskustelua, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon määrä ja vertailukelpoisuus lisääntyvät.

Hiilineutraalisuuslaskennassa otetaan huomioon Kioton protokollassa määriteltyjä kasvihuonekaasupäästöjä. Alkuvaiheessa laskennassa otetaan huomioon sijoituskohteiden suorat päästöt (scope 1) ja ostetun energian päästöt (scope 2). Laskennan kehittyessä myös epäsuorat päästöt (scope 3) voidaan ottaa laskennassa huomioon.

Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan tavoitteena on täyttää keskuspankeille asetetut vaatimukset varallisuuden likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta. Näiden perinteisten sijoitustoiminnan keskuspankkitavoitteiden lisäksi Suomen Pankki on asettanut vastuullisuuden neljänneksi omaa sijoitustoimintaansa ohjaavaksi tavoitteeksi.

Vastuullisuuden huomioimisella voidaan hallita paremmin muun muassa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä vastata kasvaviin odotuksiin keskuspankin oman sijoitustoiminnan vaikutuksista. "Olemme sitoutuneet vastuulliseen sijoitustoimintaan myös allekirjoittamalla YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet loppuvuodesta 2019. Niiden mukaisesti huomioimme ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät sijoitustoiminnassamme", sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Suomen Pankki on osana eurojärjestelmää jo aiemmin tänä vuonna sitoutunut raportoimaan ilmastoriskeistä yhtenäisellä menetelmällä muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, laskemaan oman sijoitusvarallisuutensa hiilijalanjäljen sekä julkistamaan siitä laskelmia. Eurojärjestelmän yhteispäätös koski EKP:n ja euroalueen keskuspankkien oman rahoitusvarallisuuden euromääräisiä sijoituksia. Suomen Pankki on päättänyt raportoida sijoituksistaan yhteispäätöstä laajemmin ottamalla raportointiin mukaan euromääräisten sijoitusten ulkopuolisia omaisuuseriä. Suomen Pankki arvioi, että tietoja omien sijoituksien hiilijalanjäljestä voidaan julkistaa vuoden 2022 aikana.

Suomen Pankki/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska