Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastouutisia

Selvitys: Turpeen energiakäyttö vähenemässä nopeasti lähivuosina


31.08.2020 09:00

Turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla.

Kuva: Valtra

Turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla. Ainoastaan tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei nousisi ja turpeen verotukseen tehtäisiin skenaarioista kevyempi korotus, turpeen kilpailukyky olisi lähellä metsähaketta vuonna 2030. Arvio sisältyy suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen skenaarioihin.

Turpeen energiakäytön kehitystä tarkastelevan selvityksen mukaan mitä korkeampi on päästöoikeuden hinta, sitä suurempi on turpeen käytön päästövähenemä jo vuonna 2025. Matalan päästöoikeuden hinnan skenaariossa päästöt laskevat noin puoleen viime vuosien tasosta vuoteen 2025 mennessä. Perushintaskenaariossa saavutetaan kevyemmällä veronkorotuksella jo 78 % päästövähennys vuonna 2025 ja tiukemmalla veron korotuksella 84 % päästövähennys. Matalan päästöoikeuden ja kevyemmän verotuksen skenaariossa päästövähennykset jäisivät pienemmiksi.

- Selvitys osoittaa, että hallituksen politiikka toimii ja turpeen energiakäyttö näyttäisi puolittuvan nykyisin ohjauskeinoin markkinaehtoisesti hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Selvitys antaa hyvää pohjaa hallituksen energiaveropäätösten tueksi, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä selvityksen tuloksia.

AFRY:n selvityksessä tarkastellaan energiaturpeen käytön kehittymistä Suomessa erilaisilla päästöoikeuden hinnoilla ja turpeen verotasoilla. Tavoitteena on luoda käsitys turpeen käytön markkinaehtoisesta kehityksestä ja erilaisten verotasojen merkityksestä. Selvityksessä on arvioitu myös investointitarpeita ja osittain myös muita vaikutuksia, jos energiaturpeen käytöstä päätettäisiin kokonaan luopua Suomessa nopeutetulla aikataululla.

Turpeesta nopeasti luopumisen kustannukset vähintään 360-460 miljoonaa euroa

Turvetta käyttävien voimaloiden nykyisessä kattilakannassa (noin 260) on edelleen paljon kattiloita, joille turpeen käyttö on teknisesti välttämätöntä. Turpeen käytön nopeasta luopumisesta aiheutuisi arviolta noin 150-250 miljoonan euron investoinnit nykyisiin kattiloihin. Lukuun sisältyy suuria epävarmuuksia, jotka johtuvat kattiloiden yksilöllisistä ominaisuuksista.

Lisäksi turpeen tuotannon loppuminen aiheuttaisi turpeen tuotantoon käytettyjen kenttien, koneiden ja rakennusten arvon laskua, jonka AFRY arvioi toimijoilta kerätyn tiedon perusteella olevan noin 210 miljoonaa euroa. Arviosta puuttuu kone- ja kuljetuskaluston arvo sellaisilta yrityksiltä, jotka ovat ulkoistaneet kone- ja kuljetuskaluston.

Turpeen käytön väheneminen vaikuttaa myös turvetuotantoon tarvittavan työvoiman määrään. Turvetuotannon suora työllisyysvaikutus on Koneyrittäjät ry:n arvion mukaan tällä hetkellä hieman yli 2000 henkilötyövuotta Suomessa. Arvion mukaan henkilötyövuosien määrä laskee lineaarisesti turpeen tuotannon laskiessa. Veronkorotuksella vaikutetaan eniten henkilötyövuosiin vuonna 2030, jolloin laskelmien mukaan päästöoikeuden hinnan perusskenaariossa kevyemmällä veronkorotuksella henkilötyövuosia käytettäisiin 394 henkilötyövuotta ja tiukemmalla veronkorotuksella vain 97 henkilötyövuotta.

- Nyt kannattaa keskittyä turpeen käytön vähenemisen vaikutusten hillitsemiseen ja siihen, että saamme mahdollisimman hyvin käytettyä EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) varoja tukemaan turpeen energiakäytön vähenemistä, turvealan yritysten uusia elinkeinomahdollisuuksia ja työntekijöiden uudelleen koulutusta, ministeri Lintilä korostaa.

Turpeen käytön vähenemisellä vaikutuksia myös muihin turpeen käyttömuotoihin

Turpeen käytön vähentyessä sen mahdollisuudet tukea Suomen energiasektorin huoltovarmuutta vähenevät. Energiajärjestelmän perustuessa entistä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin voi energian saatavuus muuttua hetkellisesti ja vakavissa häiriötilanteissa nykyistä haastavammaksi.

Turpeella on energiakäytön lisäksi myös muita käyttökohteita. Energiaturpeen noston yhteydessä voidaan nostaa kasvualustana ja kuivikkeena käytettävää vähemmän maatunutta pintakerrosta. Kasvualustaksi ja eri kuivikelajeiksi sopivien turvejakeiden korjaamisen taloudellinen kannattavuus perustuu vahvasti siihen, että niitä tuotetaan energiaturpeen korjaamisen yhteydessä.

Turvetta voidaan käyttää myös aktiivihiilen valmistuksessa, täyte- ja lujiteaineena komposiittirakenteissa sekä hoitoturpeena. Nämä turpeen käyttökohteet ovat erillistä toimintaa korjuusta lähtien, eikä energiaturpeen käytöllä ole vaikutusta näiden tuotantoon.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska