|
|||
|
|||
|
Blogi
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
02.06.2016 09:00

Yhteiskunnan hallinnoiman ympäristönsuojelun kiistaton velvollisuus on pitää huolta ympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tämä ei ole mitätön eikä helppo tehtävä. Neljänsadan tuhannen asukkaan Geneseen piirikunta Michiganissa, Yhdysvalloissa tarjoaa karmean esimerkin tässä epäonnistumisesta.
Piirikunnan pääkaupunki Flint (General Motorsin syntymäkaupunki) ajautui 2000-luvun alussa talousvaikeuksiin, pitkälti autoteollisuuden kriisin takia. Tilannetta koetettiin korjata lyhytnäköisillä hätäsäästöillä, ja Huron-järven juomavedestä luopuminen päätyi listalle. Koska Detroitin kaupungin vesilaitos välitti veden, Flint joutui maksamaan siitä. Miksi maksaa, kun vieressä on Flint-joki? Vuodesta 2014 vesi otettiin sieltä.
Flintin asukkaat olivat tyytymättömiä. Vesi kuulemma näytti samealta ja haisi pahalta. Näkymättömät vaikutukset olivat kuitenkin paljon pahempia: muun muassa tiesuolauksen pilaama joen vesi syövytti vesijohtoputkia ja sai myrkyt liikkeelle. Veteen liukeni hälyttävän korkeita määriä lyijyä. Lukemattomat lapset altistuivat vuoden ajan liian korkeille lyijypitoisuuksille juomavedessä - tämän päivän vauraassa USA:ssa. Elämällä ei ole samoja eväitä lapsuudessa koetun pitkän lyijyaltistuksen jälkeen.
Miten hyvinvointia arvotetaan?
Ympäristönsuojelun ytimessä ovat ilman, veden ja maaperän kuormittamista koskevat säännöt, rajoitukset, lupakäytännöt, mittaukset ja seurannat. Ne eivät saa taipua hetkessä elävien poliitikkojen tyhjien maalien etsinnän alle.
Yhteiskunnan pitää siis tarjota kansalaisille turvalliset ja terveelliset lähtökohdat. Tuleeko sen myös tuottaa hyvinvointia? Kyllä, jos kansalaiset saavat julkishyödykkeistä enemmän kuin mitä niiden tuottamisesta on meille vaivaa ja kustannuksia. Jos kaupungin keskellä oleva metsä tuottaa markkinattomia virkistys- ja terveyshyötyjä asukkaille enemmän kuin mitä saataisiin vaihtoehtoisilla tavoilla (s.o. metsää hakkaamalla ja rakentamalla), metsä kannattaa säästää. Tämä on kannattavaa, vaikka metsää ei tuotteistettaisikaan. Hyvinvoinnin lisääntyminen ei edellytä rahavirtaa.
Mutta mitä jos mennään aina vain yksityiskohtaisempiin ympäristöä koskeviin toiveisiin? Minä esimerkiksi haluaisin, ettei Vantaanjoki olisi noin samea. Joki kyllä vaikuttaa terveeltä: taimenet polskivat syksyllä puroissa niin kuin luontoelokuvissa. Mutta minä haluaisin nähdä pohjan, ja ettei pinta olisi ruskea vaan sininen. Entäs jos olisi satatuhatta muuta, jotka olisivat valmiita maksamaan kirkkaammasta Vantaanjoesta? Jotka kokisivat, että luokanopettajan Veikkolasta ei tarvitse maksaa meidän mielemme parantamisesta?
Joukkorahoitusvempele yhdistää kysynnän ja tarjonnan
Mitäs jos olisi eräänlainen paikallisesti määriteltävissä oleva ympäristönsuojelun joukkurahoitusvempele? Sen virtuaalivempeleen avulla voisi vaikka Vantaanjoen varrella maata viljelevä tarjota tekevänsä jotain maatalouden ympäristötuen ulkopuolella olevaa temppua, vaikka kipsin levittämistä maaperään paikassa X, jos hänelle maksetaan tonni. Toisaalla koiraa ulkoiluttava tutkija voisi mennä samoille sivuille ja ilmoittaa olevansa valmis laittamaan siihen kipsin levitykseen paikassa X satasen. Näin syntyisi kysyntä ja tarjonta. Yhdeksän ulkoiluttajaa lisää satasineen paikassa X, niin nämä kohtaisivat ja kipsiä voisi sujahtaa peltoon.
Voisiko tällaisen vempeleen luoda? Olisiko sille tilausta, miten sitä voisi käyttää, miten toteuttaa? Mitä se voisi tarjota normit ylittävälle ympäristönsuojelulle? Kuka osaisi vastata?
Ympäristönsuojelun Tinder?
Itse asiassa me yritämme, Nurmisen säätiö, Luke, Helsingin yliopisto ja SLU Ruotsista. Nurmisen säätiö on jo vuosien ajan osarahoittanut ja katalysoinut massiivisia vesiensuojeluhankkeita Venäjällä. Suomalaiset vapaaehtoiset koiranulkoiluttajat ja muut ovat rahoittaneet tätä toimintaa. Onnistuminen tällaisessa vapaaehtoisen rahoituksen ja toiminnan koordinoinnissa pistää kysymään: Voiko tätä toimintaa yleistää ja sen maantieteellistä ja toiminnallista kattavuutta monipuolistaa?
Tähän kysymykseen olemme päättäneet vastata, täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja CentralBaltic-ohjelman rahoittamana. Aloitimme työn NutriTrade-hankkeessa vuodenvaihteessa. Paljonhan siinä hankkeessa tapahtuu, mutta kaiken ytimessä on mekanismi, vempele, jolla voitaisiin parittaa yksityistä suojeluhalukkuutta ja erilaisten toimijoiden valmiutta tehdä kuormitusta vähentäviä toimia. Ympäristönsuojelun Tinder? Mitenhän meille käy?
Kirjoittaja Antti Iho työskentelee Lukessa erikoistutkijana. Hän on luonnonvara- ja ympäristötaloustieteilijä.
Kirjoitus on julkaistu Luken blogissa.
Kuva: Luke
![]() |
|
48


10.12.2019
Puoli miljoonaa kuntien ilmastohankkeille – avustushaku auki 31.1.2020 saakka
09.12.2019
FINLUXista Suomen ensimmäinen hiilineutraali televisio
06.12.2019
Sievitalo ryhtyy laskemaan rakentamiensa omakotitalojen hiilijalanjäljen
04.12.2019
Yhteistyössä merkittävä metsiensuojelualue Sotkamon Losonvaaralle
03.12.2019
Keskuskauppakamari lanseeraa Ilmastositoumuksen hiilineutraaliuden edistämiseksi
02.12.2019
YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin tänään maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa
29.11.2019
Reilu Teko -keräyksessä 673 000 kiloa muovia talteen
28.11.2019
Helsingin kaupunki valmistelee luonnonsuojelualueiden perustamista kolmelle luodolle
27.11.2019
Espoo tavoittelee hiilikädenjälkensä kasvattamista
26.11.2019
Rakentamisen kiertotaloutta vauhditetaan pääkaupunkiseudulla kansainvälisellä yhteistyöllä

![]() ¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
![]() ![]() |