Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 11.07.2020

Ilmastouutisia

Paikkatietopohjainen suunnittelu ja metsänomistajien osallistaminen tärkeää uusissa METSO-ohjelman hankkeissa


17.04.2020 08:21

Keväällä 2020 käynnistyvissä yhteistoimintaverkostohankkeissa luonnonhoitoa suunnitellaan aluetasolla ja laajassa yhteistyössä metsänomistajien, metsäalan ja paikallisten toimijoiden kanssa. Nyt rahoitettavat hankkeet ovat osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Niiden tavoitteena on juuri alueellisen suunnittelun kautta parantaa luonnonhoidon tuloksia niin talousmetsissä kuin monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkailla alueilla.

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö valitsivat vuosien 2020-2022 aikana toteutettaviksi kaksi hanketta, joiden avulla kehitetään luonnonhoidon suunnittelua laajoilla kokeilualueilla sekä yksityisten maanomistajien että esimerkiksi kuntien omistamilla mailla. METSOn periaatteiden mukaisesti osallistuminen hankkeiden toimintaan on maanomistajille vapaaehtoista.

Varsinais-Suomessa toteutettavassa Monimuotoisuuskeskittymän luonnonhoitoverkosto -hankkeessa suunnitellaan luontoarvoiltaan valtakunnallisesti tärkeän Hyyppäränharjun alueen luonnonhoitoa. Salossa ja Somerolla sijaitseva alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Hankkeessa tehdään alue-ekologinen luonnonhoidon suunnitelma, jonka toteutuksessa huomioidaan maanomistajien näkemykset. Hankkeen toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen liiton asiantuntijaorganisaatio Valonia.

"Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitsemme suojelualueiden lisäksi hyvin suunniteltua ja kohdennettua talousmetsien luonnonhoitoa. Esimerkiksi uhanalaisen pienvesiluonnon tilan edistämiseksi tarvitaan toimia pienvesien rantametsiin", vesiasiantuntija Janne Tolonen Valoniasta kertoo.

Suunnittelun ja monimuotoisuustoimien tueksi hankkeessa kehitetään vuorovaikutteinen toimintamalli, jota voi soveltaa koko maassa esimerkiksi Natura 2000 -alueilla ja niiden lähiympäristöissä. Toiminnan kehittämisessä tukeudutaan laajapohjaiseen alueelliseen yhteistyöhön tilaisuuksien, tapaamisten, työnäytösten ja osallistavan suunnittelun avulla.

Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa toteutettavan Osallistavaa suunnittelua METSOn avulla -hankkeen tavoitteena on vahvistaa arvokkaiden luontokohteiden alueellista verkostoa. Suomen Metsäkeskuksen toteuttaman hankkeen kokeilualueet sijaitsevat Kuhmoisissa ja Mäntyharjulla valtaosin talousmetsissä. Kohteiden joukosta on tarkoitus paikallistaa luonnonhoidosta hyötyvät, monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Tavoitteena on myös lisätä maanomistajien luontotietämystä sekä edistää arvokkaiden kohteiden suojelua ja elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta maanomistajan niin halutessa.

"Hankkeessa hyödynnetään sekä paikkatietoaineistoja että joukkoistettua tiedonkeruuta luontoarvojen tunnistamiseksi ja luonnonhoidon kohdentamiseksi", johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta kertoo .

Maanomistajien on mahdollista ilmoittaa sovelluksen kautta Metsäkeskukselle havaintoja metsistään. Paikkatietopohjaista sovellusta on aikaisemmin käytetty muun muassa kaupunkimetsien luonnonhoidon suunnittelussa.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska