Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.11.2019

Ilmastouutisia

Ministeri Mikkonen vetoaa kansainväliseen rakennusalaan: Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia


30.09.2019 08:10

Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.

- Rakentamisen päästöjä tulisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Täysin hiilineutraalia rakentamisen tulisi olla 2050-luvulla, ministeri Mikkonen sanoo.

Mikkonen puhui 25.9. New Yorkissa World Green Building Council:in tilaisuudessa, jossa se julkaisi kansainvälisen vetoomuksen rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Suomen lisäksi vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluu suuria rakennusyhtiöitä (Skanska), kansainvälisiä konsulttitoimistoja (Ramboll), rakennusteollisuuden edustajia (HeidelbergCement, Dalmia Bharat Cement, Saint-Gobain), joukko kaupunkeja eri puolilta maailmaa (Oslo, Vancouver, C40-kaupungit) sekä hakukoneyhtiö Google.

Rakentamisen kiertotalous saatava toimimaan


Toistaiseksi rakennusten ja rakentamisen hiilijalanjälkeä on pyritty vähentämään energiatehokkuutta parantamalla. Energiatehokkuus on tärkeää myös jatkossa, mutta uusia päästövähennyksiä on etsittävä erityisesti materiaalien valmistuksesta ja kierrätyksestä.

- Kiertotalous on saatava toimimaan myös rakentamisessa, tai ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1.5 asteeseen muuttuu lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Nykyistä materiaalien kulutuksen kasvua planeettamme kantokyky ei yksinkertaisesti kestä, Mikkonen sanoo.

Vähähiilinen rakentaminen tukee Suomen kansallisia ilmastotavoitteita


Suomessa vähähiiliseen rakentamiseen tähtääviä toimenpiteitä ollaan Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti nopeuttamassa. Ympäristöministeriön valmisteleman vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki on osa rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä.

- Rakennusten ja rakentamisen aiheuttamien päästöjen rajoittaminen lailla on yksi keinoista, joilla Suomi pyrkii saavuttamaan kansallisen tavoitteensa hiilineutraaliuudesta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuudesta 2040-luvulla, Mikkonen sanoo.

Tällä hetkellä käynnissä ovat ympäristöministeriön laatiman vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän testijakso, rakennustuotteiden päästötietokannan kehitys sekä vähähiilisen rakentamisen taloudellisten ohjauskeinojen selvitys. Samalla ympäristöministeriö edistää myös puurakentamista, joka on tehokas keino rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään


Suomi jatkaa vähähiilisen rakentamisen kansainvälistä yhteistyötä heti New Yorkin kestävän kehityksen kokouksen jälkeen. Lokakuussa ympäristöministeriö ja Ruotsin asuntovirasto Boverket järjestävät ensimmäisen pohjoismaisen rakentamisen ilmastofoorumin, jossa ryhdytään selvittämään käytäntöjä, joilla pohjoismaat voisivat yhtenäistää vähähiilistä rakentamistaan ja kaavoitustaan. Pohjoismaiden rakentamisesta vastaavat ministerit puolestaan kokoontuvat 10.10. Reykjavikiin keskustelemaan yhteisistä toimista rakentamisen vähähiilisyyden edistämiseksi.

- Vaikka Suomen vuosittaiset päästöt ovat vain pieni osa koko maailman päästöistä, voimme olla kokoamme suurempi toimija ilmastokriisin ratkaisemisessa. Maailma tarvitsee vähähiilisen suunnittelun ja rakentamisen ratkaisuja, ja meillä on kaikki edellytykset kehittää niitä, Mikkonen sanoo.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska