Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastouutisia

Lausunnoille sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakentamisen energiatehokkuutta parantava lakiluonnos


24.10.2019 08:00

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla sähköautojen latausmahdollisuuksia lisättäisiin merkittävästi ja rakennusten energiatehokkuutta parannettaisiin automaation avulla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen ja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin mukaan sähköautoilun osuutta liikenteestä täytyy lisätä, jotta liikenteen päästöt saadaan kuriin. Laki on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoa.

"On selvää, että sähköautoille täytyy saada nykyistä enemmän latauspisteitä, jotta yhä useampi voi ottaa sellaisen käyttöönsä. Siksi linjasimme ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, että latauspisteiden määrään esitetään merkittävää lisäystä. Liikenteen sähköistäminen on tärkeä keino, joka vie Suomea kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

"Vähä- ja nollapäästöisten autojen kuten sähköautojen osuutta autokannasta on kasvatettava, jotta saavutamme tieliikenteen ilmastotavoitteet. Julkisen latausverkoston lisäksi asuinrakennusten ja työpaikkojen latauspisteiden saatavuus on tärkeässä roolissa liikenteen sähköistämisessä", liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin sanoo.

Lakiluonnoksessa esitettävät säädökset toisivat Suomeen arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 171 000 latauspistettä sekä latausvalmiuden noin 621 000 pysäköintipaikkaan. Latausvalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.

Lisää latausvalmiuksia ja latauspisteitä uusiin, laajasti korjattaviin ja olemassa oleviin rakennuksiin


Lakiluonnoksessa esitetään, että kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 4 pysäköintipaikkaa, täytyisi tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius. Samat vaatimukset koskisivat myös asuinrakennusten pysäköintitaloja. Rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.

Uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin esitetään seuraavia velvoitteita: Jos pysäköintipaikkoja on yli 10, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista. Lisäksi tulisi asentaa vähintään yksi latauspiste. Jos pysäköintipaikkoja on yli 20, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista.

Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.

Vuoteen 2025 mennessä kaikkiin muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.

Kaikkien latauspisteiden tulisi olla joko normaalitehoisia tai suuritehoisia. Latauspisteiden lukumäärää koskevat velvoitteet voisi täyttää myös julkisilla latauspisteillä, joista säädetään liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta annetussa laissa.

Lakiluonnoksessa esitettyjen velvoitteiden vaikutusta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin selvitetään tarkemmin lausuntokierroksen yhteydessä.

Rakennusten energiatehokkuutta paremmaksi automaatiolla


Lakiluonnoksessa esitetään, että muussa kuin asuinkäytössä oleviin suuriin rakennuksiin, joissa lämmitys- tai ilmastointijärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW, täytyy asentaa automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Järjestelmä täytyisi asentaa jo olemassa oleviin rakennuksiin vuoteen 2025 mennessä ja uusiin sekä korjattaviin rakennuksiin vuodesta 2021 lähtien.

Automaatio- ja ohjausjärjestelmä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta muun muassa seuraamalla ja analysoimalla energian käyttöä sekä paikantamalla mahdollisuuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.

"Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, sillä niissä kuluu arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia Suomen energian loppukäytöstä. Automaatio- ja ohjausjärjestelmien käytön lisääminen suurissa rakennuksissa olisi askel oikeaan suuntaan. Järjestelmän käytöstä tulee selvitysten mukaan rakennuksen omistajalle myös säästöä pitkällä aikavälillä", ministeri Mikkonen kertoo.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiin liittyvät velvoitteet toimeenpannaan Suomessa toteuttamalla neuvontatoimia kuten aiemminkin.

Lausuntoja voi antaa 8.11.2019 mennessä lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta.

Lausuntoaineisto (lausuntopalvelu.fi)

YM, LVM/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska