Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 26.09.2020

Ilmastouutisia

Laaja-alainen työryhmä selvittää turpeen käytön näkymiä


22.04.2020 08:24

Selvityksessä käydään läpi nykyinen laitoskanta ja sen asettamat polttotekniset vaatimukset turpeen käytön vähimmäismäärälle vuonna 2025, 2030 ja 2040, sekä tarvittavat lisäinvestoinnit, jos turpeen käyttö loppuisi markkinakehityksen tai muun syyn vuoksi näinä ajankohtina.

Kuva: Vapo

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen energiakäyttö hallitusohjelman mukaisesti vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmän tulee esittää myös keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja niin, ettei se vaaranna sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.

Lisäksi työryhmä selvittää millaisia korvaavia mahdollisuuksia turpeen hyödyntämiselle löytyy sen uusista innovatiivisista käyttömuodoista. Työryhmä arvioi myös millä muilla tavoin voidaan paikata aluetaloudellisia ja työllisyyteen syntyviä menetyksiä niillä alueilla, joilla turpeen energiakäytön vähenemisen vaikutukset ovat merkittävät.

Työryhmän puheenjohtajana toimii agrologi Timo Korhonen. Työryhmässä ovat edustettuina ministeriöistä TEM, YM ja MMM sekä Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Itä-Suomen yliopisto, Koneyrittäjät ry, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen turvetuottajat ja Suomen ympäristökeskus. Työryhmä voi kutsua pysyviä asiantuntijoita ja kuulla asiantuntijoita. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.3.2021 saakka.

Turpeen verotukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään valtionvarainministeriön vetämässä energiaverotuksen kokonaisuudistusta pohtivassa virkamiestyöryhmässä, jonka työn on tarkoitus valmistua elokuun alussa. Turvetyöryhmän ohjaamassa taustaselvityksessä käsitellään todennäköisesti veronkorotusten vaikutuksia, mutta työryhmä ei tee varsinaisia veroehdotuksia.

Työryhmän työn tueksi taustaselvitys turpeen energiakäytön kehityksestä eri veroratkaisuin

Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä ohjaa taustaselvitystä, joka arvioi polttoturpeen energiakäytön kehitystä vuoteen 2030 ja 2040 saakka nykyisillä politiikkatoimilla sekä tilanteessa, jossa polttoturpeen verotusta korotettaisiin asteittain.

Selvityksessä käydään läpi nykyinen laitoskanta ja sen asettamat polttotekniset vaatimukset turpeen käytön vähimmäismäärälle vuonna 2025, 2030 ja 2040, sekä tarvittavat lisäinvestoinnit, jos turpeen käyttö loppuisi markkinakehityksen tai muun syyn vuoksi näinä ajankohtina.

Selvityksessä arvioitaisiin, millä turpeeseen perustuva lämmöntuotanto korvautuisi eri skenaarioissa ja mitkä olisivat tällaisen kehityksen vaikutukset biomassan käyttöön lämmityksessä. Lisäksi arvioitaisiin eri skenaarioiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen, työllisyyteen, hiilinieluihin sekä muiden turvetuotteiden tuotantoon ja turpeen uusien käyttömuotoihin.

EU:n päästökauppajärjestelmän ja vihreän kehityksen ohjelman mekanismit taustalla

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus ja markkinavakausvarannon käyttöönotto ovat nostaneet trendinomaisesti päästöoikeuden hintaa. Tosin koronaviruspandemian aiheuttama taantuma on laskenut merkittävästi päästöoikeuden hintaa viime viikkoina. Hinnan arvioidaan silti nousevan myös jatkossa. Vuoden 2019 alussa voimaan tullut polttoturpeen veronkorotus ja mahdolliset tulevat korotukset heikentävät päästöoikeuden hinnannousun ohella polttoturpeen pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Euroopan komission 14.1.2020 julkaisema vihreän kehityksen ohjelma sisältää oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin alueille, joilla vihreään talouteen siirtyminen aiheuttaa voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Mekanismi sisältää oikeuden mukaisen siirtymän rahaston, josta voidaan tukea myös turpeen käytön vähenemisestä johtuvaa alueellista sopeutumista.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






35


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska