Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 06.10.2022

Blogi

Satu Hassi:

Kumpi tappaa enemmän, kolarit vai ilmansaasteet?


11.06.2013 13:22

Jos vastasit kolarit, ajattelet samoin kuin enemmistö brittiparlamentin jäsenistä, joille äskettäin tehtiin kysely. Oikea vastaus on ilmansaasteet, ne tappavat yli kymmenen kertaa enemmän kuin kolarit.

Britanniassa kolarit tappoivat vuonna 2011 kaikkiaan 1901 ihmistä, ilmansaasteiden arvioidaan tappavan 29 000.

http://www.euractiv.com/specialreport-air-quality-2013/british-survey-exposes-ignorance-news-528267?utm_source=RSS_Feed&utm_medium=RSS&utm_campaign=EurActivRSS

Koko EU-alueella kuolee liikenneonnettomuuksissa vuosittain noin 30 000 ihmistä. WHO, maailman terveysjärjestö, arvioi ilman saasteiden tappaneen eurooppalaisia vuonna 2010 noin 420 000.

http://www.theparliament.com/policy-focus/environment/environment-article/newsarticle/green-week-kayleigh-lewis/#.Ua4sSXwaySM

Joitakin vuosikymmeniä sitten ilmansaasteet oli helpompi havaita paljain silmin. Muistan opiskeluvuosinani 1970-luvulla seuranneeni sekä Tampereella että Helsingissä, miten uusi lumi muuttui harmaaksi muutamassa päivässä. Nyt lumi säilyy kaupungeissakin valkoisena paljon pitempään – mitä kiinalaiset vieraat ihmettelevät. 1980-luvun alussa happosateet aiheuttivat näkyviä vaurioita havumetsissä. 1990-luvun alussa, kun olin uusi kansanedustaja, bensiinissä oli vielä lyijyä ja jokainen lapsi oppi, ettei autoteiden läheltä saa poimia marjoja.

Ilmansaasteiden määrää on noista päivistä onnistuttu vähentämään paljon. Silti ne edelleen tappavat ihmisiä. Yli 80 % eurooppalaisista asuu edelleen alueilla, joilla ilman pienhiukkasten määrä ylittää WHO:n ohjearvon.

Ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien kautta ilmansaasteet tulevat myös kalliiksi. Tänään Brysselissä avattiin EU-komission vuotuinen vihreä viikko, tänä vuonna sen teemana on ilman laatu. Ympäristökomissaari Potocnik totesi avajaisissa, että pelkät töistä poissaolot ilman saasteiden aiheuttamien sairauksien vuoksi maksavat 12 miljardia vuodessa.

Kaiken kaikkiaan ilmansaasteiden aiheuttamien terveyshaittojen kustannusten EU-maissa arvioidaan olevan satoja miljardeja euroja vuodessa, arvioiden yläraja on yli 700 miljardia.

http://ec.europa.eu/environment/integration/research/newsalert/pdf/328na5.pdf

Niiden, jotka uskovat, että jatkaminen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista olisi fiksua, kannattaa muistaa, että pelkän kivihiilen polton aiheuttamien saasteiden terveyskustannusten arvioidaan olevan noin 43 miljardia euroa vuodessa.

Mielipidetiedusteluissa, esimerkiksi Eurobarometrissa, iso enemmistö ihmisistä haluaa tiukempia toimia ilmansaasteiden vähentämiseksi, melkein 80%.

Mutta kun käsitellään konkreettisia lakiehdotuksia, teollisuuden lobbarit vähättelevät saasteiden terveyshaittoja, ja poliittisessa väittelyssä kauhistellaan enemmän teollisuuden kustannuksia. Viimeksi kun ilmansaasterajat olivat EU-parlamentin käsittelyssä, olin autoteollisuuden sponsoroimalla aamiaisella jolla todisteltiin, ettei ilmansaasteiden päiväarvioille tarvita raja-arvoja, vuosikeskiarvoille vain.

Alan tutkijat kuitenkin korostavat, että myös lyhytaikaiset saastepiikit haittaavat. Sairaaloiden ensiapuvastaanotoilla tiedetään, että muutama päivä saastepiikkien jälkeen tulee normaalia enemmän sydän- ja verisuonipotilaita.

Olisikin hyvä, jos alan tutkijat osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin julkiseen keskusteluun silloin, ettei lakeja koskevissa väännöissä ihmisten terveyden puolustaminen jäisi pelkästään ympäristöjärjestöjen ja ympäristöhenkisten poliitikkojen harteille.

Tieto lisää tuskaa

Vuonna 2005 WHO suositti, ettei pienimpien pienhiukkasten, niin sanottujen PM 2,5-hiukkasten, määrä saisi olla yli 10 mikrogrammaa kuutometrissä, vuosikeskiarvona. Vuonna 2015 voimaan tuleva EU-saasteraja on kaksi ja puoli kertaa löysempi, 25 mikrogrammaa kuutiossa. EU-raja on kaksi kertaa löysempi kuin USA:n vastaava raja, 10 mikrogrammaa kuutiossa.

WHO on hiljattain arvioinut uudestaan alan tutkimustulokset REVIHAAP-projektissa. Tulokset vahvistavat, että vuoden 2005 ohjearvo on perusteltu.

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0020/182432/e96762-final.pdf

WHOn mukaan terveyshaitat ovat mahdollisia pienemmilläkin saastepitoisuuksilla kuin aikaisemmin on arvioitu. Uutta on myös, että terveyshaitat ovat muutakin kuin keuhko sekä sydän- ja verisuonitauteja, saasteet saattavat haitata myös lasten hermostoa ja älyllistä kehitystä.

EU-komissio julkaisee myöhemmin tänä vuonna ehdotuksensa uudeksi ilman laadun teemastrategiaksi. Ihan takuuvarmasti on monta teollisuudenalaa, joiden lobbarit tekevät parhaansa, jotta ehdotuksesta tulisi mahdollisimman lepsu, ja jotta se parlamentissa ja ministerineuvostossa vielä löystyisi.

Kuitenkin EU on jo 1990-luvulla viidennessä ympäristöohjelmassaan asettanut tavoitteeksi "ilman laadun, joka ei aiheuta merkittäviä haittoja ja riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle". Tämä tavoite on sen jälkeen toistettu kuudennessa ympäristöohjelmassa, mutta sen toteutumisesta ollaan vielä kaukana.

Kun arvioidaan tiukempien ilmansaasterajojen vaikutusta talouteen, kannattaa muistaa, että terveyshaitat maksavat ihan oikeaa rahaa, ne maksavat sekä niille ihmisille jotka sairastuvat, että veronmaksajille, jotka rahoittavat sairaalat ja terveyskeskukset.

Lisäksi kannattaa muistaa, että cleantech on nopeasti kasvava teollisuudenala, Suomessa se on kasvanut jo metsäteollisuutta suuremmaksi.

http://www.slideshare.net/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2013

Kirjoittaja on Vihreiden EU-parlamentaarikko. Kirjoitus on julkaistu myös Satu Hassin blogissa.

Bookmark and Share




Lisätietoa

Satu Hassin verkkosivut


4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska