Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 26.11.2020

Ilmastouutisia

Koronakriisistä toipuvaa taloutta on elvytettävä kestävästi


28.10.2020 07:28

Aiempia elvytystoimenpiteitä käsittelevät tutkimukset osoittavat, että kestävään elvytykseen investoidut kohteet tuottavat merkittävästi enemmän pysyviä työpaikkoja kuin fossiilisiin kohteisiin tehdyt panostukset.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettama työryhmä ehdottaa, että taloutta elvyttävät toimet sekä kansallisella että EU-elpymisinstrumentin kautta saatavalla rahoituksella tulisi suunnata erityisesti kestävän elvytyksen toimenpiteisiin. Aiempia elvytystoimenpiteitä käsittelevät tutkimukset osoittavat, että kestävään elvytykseen investoidut kohteet tuottavat merkittävästi enemmän pysyviä työpaikkoja kuin fossiilisiin kohteisiin tehdyt panostukset.

Kaikkia valtion elvytystoimia on päätöksenteossa arvioitava niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Työryhmä on laatinut arviointia varten kestävän elvytyksen arviointikriteeristön. Elvytyksen on tuettava yhteiskunnan kokonaisvaltaista murrosta kohti hiilineutraalia, luonnon monimuotoisuutta varjelevaa kiertotalousyhteiskuntaa.

Julkisen elvytyksen ja muiden toimenpiteiden avulla on pyrittävä saamaan liikkeelle mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta ja yritysten investointeja vauhdittamaan siirtymää ilmastoneutraaliin kiertotalouteen. Lisäksi on selvitettävä, onko julkisten ja yksityisten työeläkerahastojen kestävälle sijoittamiselle lainsäädännöstä nousevia tai muita esteitä.

Suomen kannattaa työryhmän mukaan panostaa erityisesti sellaisten elvytystoimenpiteiden rahoittamiseen, joiden ratkaisuilla on myös globaalia vientipotentiaalia eli suuri hiili- ja luontokädenjälki. Näin Suomi voi kasvattaa hyvinvointiaan ja olla kokoaan suurempi ekologisen kestävyyskriisin ratkaisija.

”Luonto- ja ilmastokriisin ratkaiseminen sekä talouden elpyminen eivät ole keskenään kilpailevia tavoitteita vaan ne tukevat toisiaan. Kestävän elvytyksen työryhmä on tehnyt ansiokasta työtä laatiessaan kestävän elvytyksen kriteerejä ja tuodessaan esille konkreettisia kestävän elvytyksen kohteita. Ehdotukset näkyivät vahvasti jo kesäkuun lisätalousarviossa kesäkuussa, joka sisälsi kestävää elvytystä jopa 1,5 miljardin euron edestä. Hallitus on sitoutunut ohjaamaan myös puolet EU-elpymisvälineen kautta tulevasta rahoituksesta ilmastotoimiin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Digivihreä kiihdytys uudistaa taloutta ja luo työpaikkoja

Niin sanottu digivihreä kiihdytys voi parhaimmillaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä parantaa tuotantoprosesseja merkittävästi. Digitalisaatio ja ICT-sektori ovat myös avainasemassa mahdollistamassa uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä, erityisesti muilla kuin digisektoreilla. Digitaalisilla ratkaisuilla on keskeinen rooli, kun yhteiskunta korvaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla ja tehostaa energiankäyttöä.

Energiajärjestelmässä digitalisaatio toimii merkittävänä kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten mahdollistajana, ja välilliset päästövähennysvaikutukset voivat olla huomattavia. Suomessa on runsaasti osaamista älykkäiden energian- ja materiaalinkulutusta vähentävien ratkaisujen kehittämiseksi sekä teollisuuteen että kuluttajille. Ratkaisuilla on merkittävää vientipotentiaalia.

EU:n elpymisvälineen rahoitus kohdistettava kestävään elvytykseen

EU:n elpymisvälinettä koskevan suunnitelman tulee olla linjassa Suomen hiilineutraalius- ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistavoitteiden kanssa. Suomen tulee hyödyntää täysmääräisesti EU:n elpymisinstrumentin ja muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kautta kanavoitavaa ilmastorahoitusta.

Työryhmän elpymisvälinettä sekä muuta EU–rahoitusta koskevien ehdotusten kokonaissumma on ensimmäisenä vuonna noin 1,1 miljardia euroa ja toisena vuonna noin 850 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä muun muassa raideinvestointeja, toimialakohtaisten vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon tukea sekä energiajärjestelmään liittyviä investointeja. Ehdotetuilla toimilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Kestävän elvytyksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista

Työryhmän mukaan on tärkeää, että Suomessa luodaan toimivat rakenteet ja käytännöt oikeudenmukaisen siirtymän suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan. Mahdollisuutta tulisi tarkastella käynnissä olevan ilmastolain päivityksen yhteydessä. Suomessa tulisi myös valmistella kansallisen ja mahdollisesti alueellisten oikeudenmukaisten siirtymien strategia, joka linkittyisi tiiviisti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (KAISU), ilmastolakiin sekä ilmasto- ja energiastrategiaan.

”Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa pitää hyödyntää viisaasti ja kohdistaa varoja muun muassa energiaintensiiviseen teollisuuteen paljon esillä olleen turpeen lisäksi. Tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi työntekijöiden koulutukseen jo murroksen alkuvaiheessa. Näin työntekijöillä on parempi valmius tarttua uuteen. Oikeudenmukainen siirtymä ja työelämän murroksen ennakoiminen ja siihen sopeutuminen ovat edellytyksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiselle ja kestävälle elvytykselle”, ministeri Mikkonen sanoo.

Kestävän elvytyksen työryhmä sekä toimeksianto

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen asetti 15.4.2020 ryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.

Ryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella ehdotuksia valtioneuvoston strategisen tason suunnitelmaan sisällytettäviksi toimenpiteiksi sekä kesän 2020 lisätalousarviota varten kohdennetuiksi, nopeiksi ja määräaikaisiksi elvytystoimiksi. Lisäksi ryhmä kartoitti pitemmän aikavälin toimia hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi ja sekä EU-tason toimia, jotka ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia. Valmisteluryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Mikkoselle 22.10.2020.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska