Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Korjausrakentamisen strategian tavoitteena vähentää rakennuskannan päästöjä 90 prosenttia 2050 mennessä


20.03.2020 08:17

Tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

Asuin ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 7,8 Mt hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO2).

”Hienoa, että meillä on nyt kattava suunnitelma rakennusten käytön ja asumisen ilmastopäästöjen vähentämiseen. Rakennusten korjaaminen energiatehokkaiksi ja lämmittäminen uusiutuvalla energialla fossiilisten sijaan ovat tärkeitä toimia kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Energiatehokkuuden parantaminen auttaa myös hillitsemään asumiskustannusten nousua”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, tavoitteet energiatehokkuudelle, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä politiikkatoimet, joilla edistetään rakennusten korjaamista energiatehokkaiksi ja lämmityksen suhteen vähähiiliseksi.

Strategiassa keskitytään olemassa oleviin rakennuksiin, sillä vuonna 2020 ja sen jälkeen valmistuvat rakennukset rakennetaan säädösten mukaan erittäin energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi, lähes nollaenergiatasolle.

Päästövähennyksiä paremmasta energiatehokkuudesta, tilaratkaisuista ja uusiutuvasta energiasta

Strategian mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen rakennusten lämmityksessä ja sähköntuotannossa leikkaa vuoteen 2050 mennessä olemassa olevien rakennusten päästöistä 40 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä yhteensä 20 prosenttia ja 30 prosentin päästövähennys saadaan aikaan vanhojen rakennusten poistuman ja tilatehokkuuden parantamisen avulla.

Strategia sisältää yhteensä 85 toimenpidettä, joista 36 on jo toimeenpantu, 16 on valmisteltavana ja 33 on annettu suosituksina viranomaisille, kiinteistöjen omistajille ja muille sidosryhmille. Strategiassa on otettu huomioon erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet.

Tavoitteena on, että lähes nollaenergiarakennusten osuus kasvaa 10 prosentista yli 90 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Asuinrakennusten omistajia kannustetaan tekemään energiatehokkuutta parantavia korjauksia muun muassa energia-avustuksella, jota on tarjolla yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2020-2022. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset.

Strategiassa esitetään omakoti- ja paritaloille, rivitaloille, kerrostaloille sekä muussa kuin asuinkäytössä oleville rakennuksille suunnatut suositukset kustannustehokkaisiin korjaustoimiin ja energiatehokkuuden parannuksiin. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on kustannus- ja materiaalitehokkainta tehdä muiden peruskorjausten yhteydessä. Tähän velvoittavat myös vuonna 2013 voimaan tulleet energiatehokkuuden parantamista korjausten yhteydessä koskevat vaatimukset.

Vanhoista rakennuksista poistuu arviolta 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tähän johtavat muun muassa rakennuskannan ikääntyminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja kaupunkirakenteen tiivistäminen.

Kivihiilen käyttö lämmöntuotannossa lopetetaan vuoden 2029 loppuun mennessä. Hallitusohjelman mukaan fossiilista polttoöljyä käyttävästä öljylämmityksestä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion rakennuksissa öljylämmityksestä luovutaan jo 2024 mennessä. Vuodelle 2021 valmisteillaan avustusta öljylämmityksestä luopumiseen.

Etenemistä seurataan kahden vuoden välein

Strategia ulottuu vuoteen 2050 saakka ja se päivitetään 10 vuoden välein. Etenemisestä raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2023 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Raporteissa seurataan muun muassa energiankulutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöissä tapahtuvia muutoksia.

Strategia sisältää myös Suomessa kehitettävän hiilijalanjälki indikaattorin, jolla voidaan lähitulevaisuudessa seurata laajamittaisten peruskorjausten päästöjä. Indikaattori otetaan käyttöön ja sille asetetaan tarkemmat tavoitteet, kun hiilijalanjäljen laskentamenetelmä ja rakennusmateriaalien päästötietokanta ovat käytössä.

Seurantajärjestelmä tehdään valmiiksi vuoteen 2023 mennessä.

Strategia tehty laajassa yhteistyössä

Strategia on laadittu ympäristöministeriön käynnistämissä hankkeissa. Sen laatimisen tukena oli kiinteistö- ja rakennusalan toimialajärjestöjen ja valtion virastojen edustajista koottu seurantaryhmä.

Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun REMPPA-hankkeessa kartoitettiin rakennuskannan tila, korjaustoimenpiteet sekä Suomen politiikkatoimet. Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n RetroCheck-hankkeessa tuotettiin vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymisen indikaattorit, perusura korjausrakentamiselle, korjausrakentamisen etenemissuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050 sekä seurantajärjestelmä korjausrakentamisen seurantaa ja raportointia varten.

Strategiasta on järjestetty kaksi julkista kuulemistilaisuutta, erillinen asiantuntijakuuleminen sekä kuusi eri puolilla Suomea järjestettyä työpajaa. Kaikkiaan työhön on osallistunut asiantuntijoita lähes 150 organisaatiosta.

”Strategiasta on saatu mahdollisimman toimiva ja toteuttamiskelpoinen, kun se on tehty avoimesti, yhteistyössä sidosryhmien kanssa”, ministeri Mikkonen sanoo.

Strategia toimitettiin EU:lle 10.3. direktiivin vaatimusten mukaisesti.


Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska