Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 04.08.2020

Ilmastouutisia

Ilmastosiirtolaisuutta tutkitaan kestävän kehityksen näkökulmasta


15.05.2020 08:00

Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa (ILMASI) -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen tuomien ympäristömuutosten vaikutuksesta muuttoliikkeeseen eri alueilla. Ilmastosiirtolaisuuden ilmiöstä tuotettavaa ja koostettavaa tietoa analysoidaan Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomioiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Muuttoliike voidaan nähdä historiallisesti varsin tavanomaisena keinona sopeutua ympäristömuutokseen. Kiihtyneen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien ympäristömuutosten ja katastrofien seurauksena yhä useammat ihmiset joutuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa muuttamaan väliaikaisesti tai pysyvästi toisille alueilla.

Ilmastosiirtolaisuuden ilmiön ymmärtäminen edellyttää kokonaisvaltaista näkökulmaa, sillä ympäristösyiden lisäksi muuttopäätöksen taustalla vaikuttavat usein alueen heikko turvallisuustilanne, epävakaa poliittinen ja taloudellinen ympäristö sekä erilaiset sosiaalista haavoittuvuutta lisäävät tekijät. Ilmastosiirtolaisuuteen liittyviin ilmiöihin kiinnittyvät kehityskulut ja mahdolliset riskit ovat osin tuntemattomia.

”Lisäksi nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kysymys rajat ylittävästä ilmastosiirtolaisuudesta näyttäytyy hyvin monimutkaisena ja monitasoisena hallinnan kysymyksenä, jossa olisi sovitettava yhteen osin varsin ristiriitaisiakin näkemyksiä. Huomiota tulisikin kiinnittää erityisesti ympäristömuutoksiin sopeutumisen ja muutosjoustavuuden lisäämiseen”, sanoo tutkimushankkeesta vastaava aluepolitiikan ja aluekehityksen professori Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta.

ILMASI-hankkeen tavoitteena on koota ja tuottaa tietoa siitä, missä ilmastosiirtolaisuutta esiintyy nykyisin ja tulevaisuudessa sekä minkälaiset mekanismit synnyttävät ilmastosiirtolaisuutta. Toiseksi hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, millä tavoin ilmastosiirtolaisuus kohdistuu ja vaikuttaa Eurooppaan ja Suomeen, sekä millaisia tavoitteita, odotuksia ja toiveita näihin kohdistuu ilmastosiirtolaisuuden hallinnan näkökulmasta.

Kysymyksiin haetaan vastauksia kokoamalla ja analysoimalla erilaisia ilmastosiirtolaisuutta kuvaavia määrällisiä ja laadullisia aineistoja sekä haastattelemalla ilmiön parissa työskenteleviä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Tutkimuksen avulla saadaan uutta tietoa ja ymmärrystä siitä, miten ilmastosiirtolaisuuden ilmiöön liittyvää sääntelyä, instituutioita ja toimintatapoja voidaan kehittää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

ILMASI-hanketta rahoittaa valtioneuvoston kanslia vuosina 2020–2021.

Oulun yliopisto/Co2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska