Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 28.01.2020

Ilmastouutisia

Helsingin kaupunki valmistelee luonnonsuojelualueiden perustamista kolmelle luodolle


28.11.2019 08:00

Pormestarinluodot, näkymä länteen.

Kuva: Jere Salminen

Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut esityksen Madeluodon, Pormestarinluotojen ja Kajuuttaluotojen luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Luodot kuuluvat Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 kohteisiin. Suojeluesityksillä pyritään turvaamaan luotojen pesimälinnusto.

Madeluoto on naurulokkien suosiossa


Piskuinen Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, osittain Espoon puolella. Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan luodosta. Espooseen kuuluva osa kuuluu Laajalahden luonnonsuojelualueeseen ja Laajalahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat pienen palan Helsingin puoleisesta osuudesta. Madeluoto ei kuuluu linnustoltaan Helsingin monipuolisimpiin luotoihin, mutta se on ollut erityisesti naurulokkien suosiossa. Parhaimmillaan paikalla on pesinyt useiden satojen naurulokkien yhdyskunta. Laji on nykyisin uhanalainen.

Pormestarinluotojen pesimälinnusto on hyvin monipuolinen


Pormestarinluodot on viiden kallioluodon ryhmä Suomenlinnan pohjoispuolella. Neljä itäisintä luotoa on Helsingin kaupungin omistuksessa. Luodoilla on pesinyt viime vuosina säännöllisesti kymmenen lintulajia. Alue on erityisen tärkeä erittäin uhanalaisen selkälokin pesimäalueena. Selkälokkeja on laskettu vuosittain luodoilta kymmenkunta paria. Muita runsaita lajeja ovat niin ikään erittäin uhanalaiseksi käynyt haahka, kalatiira, lapintiira sekä valkoposkihanhi.

Kajuuttaluodolta löytyvät suuret tiirayhdyskunnat


Kajuuttaluodot on laajan karikon ympäröimä luotokaksikko Skatanniemen edustalla. Se kuuluu Helsingin parhaisiin saaristolinnustoalueisiin. Luotojen kalalokki- ja lapintiirayhdyskunnat ovat Helsingin saariston suurimpia. Myös pesivien haahkaparien määrä on merkittävä, ja erittäin uhanalainen tukkasotka on pesinyt luodoilla useina vuosina noin kymmenen parin voimin. Lisäksi muun muassa räyskä ja karikukko ovat pesineet vähälukuisina luodoilla.

Rajoituksia maihinnousuun ja liikkumiseen


Suojeluesityksillä halutaan turvata Madeluodon, Pormestarinluotojen ja Kajuuttaluotojen pesimälinnusto. Rauhoitusmääräyksillä estetään liiallinen ihmisen linnustolle aiheuttama häiriö kieltämällä maihinnousu ja liikkuminen 25 metriä lähempänä luotoa lintujen pesimäaikana 1.4.–15.8.

Luonnonsuojelualueiden perustamisesityksiin on liitetty hoito- ja käyttösuunnitelmat. Luodoilla keskitytään erityisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan, erityisesti pienpetojen pyyntiin. Minkki ja supikoira heikentävät merkittävästi lintujen pesimätulosta saaristossa.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti kokouksessaan 7.11.2019 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle näiden kolmen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä.

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön t

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>