Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Havaintoja äärimmäisen uhanalaisesta Itämeren pyöriäisestä kerätään taas


16.07.2019 08:30

Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät jälleen havaintotietoja Itämerellä äärimmäisen uhanalaisesta pyöriäisestä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji ja sen Itämeren pääaltaan kannan kooksi arvioidaan vain noin 500 yksilöä. Havaintoja kerätään akustisen seurannan ja yleisöhavaintokampanjan avulla.

Vielä 1900-luvun alussa pyöriäisiä esiintyi koko Itämeren alueella nykyistä runsaammin. Tuolloin havaintoja tehtiin Suomessa koko merialueella Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten. Useat tekijät, kuten ympäristömyrkyt ja kalastuksen sivusaaliiksi jääminen, vähensivät pyöriäiskantaa radikaalisti, eikä se ole elpynyt tämän jälkeen. Nykyisiä uhkia pyöriäiselle ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa lisääntyvä ihmisperäinen häiriö, kuten vedenalainen melu ja meriliikenteen kasvu.

- Aiemmin pyöriäisen luultiin olevan Suomessa vain satunnainen vierailija. Akustinen seuranta, jota on tehty vuodesta 2011, osoittaa, että pyöriäisen säännöllinen levinneisyysalue ulottuu myös Suomen ja Ahvenanmaan merialueelle, kertoo seurannasta vastaava Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.

Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy melko satunnaisesti ja nämä havainnot ovat pääosin näköhavaintoja. Kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Näköhavaintoja pyöriäisistä on kerätty vuodesta 2001 lähtien. Havaintokampanjan järjestää ympäristöministeriö yhdessä Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kampanjan avulla halutaan saada lisää arvokasta tietoa harvinaisesta valaslajista ja samalla lisätä kansalaisten tietoutta aiheesta. Kampanjan aikana on saatu yhteensä noin 70 varmistettua pyöriäishavaintoa noin 120 yksilöstä. Viime vuoden aikana vastaanotettiin yhteensä 16 havaintoilmoitusta, joiden joukossa oli myös viime joulukuussa Nauvossa kalaverkkoon jäänyt, mutta onnistuneesti vapautettu nuori yksilö. Nämä havaintoilmoitukset ovat tällä hetkellä arvioitavana.

- Kaikki havainnot, vanhemmatkin, ovat erittäin tärkeitä Itämerellä äärimmäisen uhanalaisen pyöriäisen esiintymiskuvan hahmottamisessa. Ilmoitusaktiivisuus on viime vuosina jopa hieman lisääntynyt, kiittelevät Penina Blankett ympäristöministeriöstä ja Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

Mistä pyöriäisen tunnistaa?

Pyöriäisen tunnistaa parhaiten selän keskellä olevasta, matalasta, kolmiomaisesta evästä. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö, sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono. Pyöriäinen on kooltaan pieni, noin 145-160 senttimetriä pitkä ja 50-60 kiloa painava. Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan rannikkoalueillamme huomattavasti yleisempiin hylkeisiin (harmaahylkeeseen eli halliin ja itämerennorppaan).

Pyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ympäristöministeriön sivuilta löytyvän havainnointilomakkeen kautta. Sivuilta löytyvät myös tunnistusohjeet. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, joiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.

Pyöriäishavaintolomake ja tunnistusohjeet

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska