Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastouutisia

Hallitus esittää uutta lakia sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen - Pienestä hyödystä tulossa suuria kustannuksia


24.10.2019 08:00

Hallitus esittää uutta lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta. Arkistokuva.

Hallitus esittää uutta lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta. Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Kuntaliitto kannattaa sähköautoilun lisäämistä liikenteessä, mutta latauspisteitä tulee rakentaa tarpeen mukaan.

Lailla pyritään parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia. Laki velvoittaisi kuntia esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan sähköautojen latauspisteitä ja latausvalmiuksia. Säädökset vaikuttaisivat asuinrakennusten osalta kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhtiöiden rivitaloihin ja kerrostaloihin ja muiden rakennusten osalta kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Hallituksen esityksessä uusi laki tulisi huomattavasti tiukemmaksi kuin direktiivi vaatii ja aiheuttaisi kunnille lisäkustannuksia ilman mainittavaa hyötyä.

- Pääosa, 80-90 prosenttia, sähköautojen latauksista tehdään kotona ja tarvetta lataukselle muualla tulee vain harvoin. Peruslatauspisteestä saadaan 15-30 minuutin latauksella vain noin 5-10 kilometriä lisää ajoaikaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa, sanoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Latauspisteiden rakentaminen lisää kuntien kustannuksia


Lakiesityksen mukaan vuoden 2025 alkuun mennessä jokaisen yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksen pysäköintialueelle on rakennettava latauspiste 10 prosenttiin autopaikoista. Kunnissa laki koskisi käytännössä kaikkia julkisia rakennuksia.

Peltolan mukaan yksi peruslatauspiste maksaa asennuksineen arviolta 1000 - 3000 euroa, mutta se voi tulla kalliimmaksikin, jos sähköjärjestelmää on saneerattava. Tarkkaa laskelmaa kunnille koituvista kustannuksista ei ole vielä tehty, mutta summa nousee helposti kymmeniin miljooniin euroihin.

- Kustannussyistä lain myötä pakolliset latauspisteet olisivat todennäköisesti peruslataukseen eli auton yön yli lataamiseen tarkoitettuja Type 2 -standardin mukaisia latauspisteitä. Asiointikäyttöön yksivaihevirralla lataaminen on liian hidasta. Pikalatauspisteeltä saa puolessa tunnissa ajoaikaa tyypillisesti noin 100 kilometriä, mutta sellaisen asennushinta voi olla jopa 50 000 euroa.

Peltola muistuttaa, että turhiin latauspisteisiin tehtävät investoinnit ovat pois vaikuttavimmista energiainvestoinneista.

- Kuntaliitto ei vastusta latauspisteiden rakentamista, mutta lakiehdotuksen mukaisesti rakennettuna niitä tulee tarpeeseen nähden liikaa ja vääriin paikkoihin. Julkisten latauspisteiden osalta markkinaehtoinen ja tarpeenmukainen rakentaminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Monissa kunnissa latauspisteitä rakennetaan jo osana ilmastotyötä.

- Lisäksi lataustekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi kannattaa mieluummin investoida latausvalmiuksien kohentamiseen kuin nykyistä tekniikkaa edustavien latauspisteiden lisäämiseen.

Kuntaliitto ehdottaa paluuta direktiivin minimivaatimuksiin


Kuntaliitto ehdottaa, että laissa palattaisiin direktiivin minimivaatimuksiin seuraavasti:

1) Uudet ja laajasti korjattavat ei-asuinrakennukset (esim. koulut, sairaalat, päiväkodit)joissa on yli 10 autopaikkaa: Yksi latauspiste ja latausvalmius joka viidenteen autopaikkaan.

- Hallituksen esityksen mukaan vastaavissa yli 10 autopaikan rakennuksissa tulisi olla yksi latauspiste ja latausvalmius puoleen autopaikoista ja yli 20 autopaikan rakennuksissa 10 prosenttiin autopaikoista.

2) Olemassa olevat ei-asuinrakennukset, joissa on yli 20 autopaikkaa: Vain yksi latauspiste pysäköintialuetta kohtaan.

- Hallituksen esityksen mukaan latauspiste tulisi olla 10 prosentille autopaikoista. Sadan autopaikan parkkialueella tämä tarkoittaisi kymmentä latauspistettä.

3) Uudet ja laajasti korjattavat asuinrakennukset (esim. kuntien omistamat rivi- ja kerrostalot), joissa on yli 10 autopaikkaa: Latausvalmius jokaiseen autopaikkaan.

- Hallituksen esityksen mukaan yli neljän autopaikan asuinrakennuksissa kaikkiin autopaikkoihin tulisi tehdä latausvalmius.

Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että lain täytäntöönpanossa noudatettaisiin kuntien osalta rahoitusperiaatetta, sillä uudet lakisääteiset tehtävät eivät saisi heikentää kuntien taloudellista asemaa.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 10.3.2020. Hallituksen esitys sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestämästä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund/C

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska