Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 06.10.2022

Blogi

Juhani Rinne:

Climategate, Amazongate ja muut


01.03.2011 21:55

Climategate syntyi, kun englantilaisen yliopiston ilmastoryhmän sähköposteja hakkeroitiin ja maallikot tulkitsivat niiden irrallisia lauseita.

Samaan yhteyteen liitettiin myös maallikoiden näkemyksiä ilmastopaneelin raportista. Ne vaikuttivat suuren yleisön ja tiedotusvälineiden käsityksiin ilmastonmuutoksesta. Tämä kaikki tapahtui Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla ja on ilmeisesti siten ainakin osin ollut harkittua. Tieteen kannalta tapahtumia ei ole juurikaan katsottu. Yritän seuraavassa.

Ilmastopaneelin raportti

Ainakin tieteen puolella ymmärrettäneen ilmastopaneelin eli IPCC:n raportin luonne. Julkisuudessa sen ajatellaan olevan jonkinlainen poliittinen julistus tai arvio. Sitä se ei ole eikä mielipidekirjoituskaan. Raportin ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutosta luonnontieteelliseltä pohjalta. Eri sektoreiden uusimmista tuloksista tehdään yhteenveto. Pohjana on jo julkaistuja, tunnettuja artikkeleita. Raportin voima on siinä, että kaikki on ainoastaan yhdessä, joskin giganttisessa paketissa.

Esimerkiksi paleoklimatologiaa, siis menneiden aikojen ilmastoja koskevassa katsauksessa on tekstiä 51 sivua ja siihen liittyviä viitteitä arviolta yli 600. Ne ovat pääasiassa vertaisarvioiduista sarjoista 2000-luvulta. Suurenmoinen lähdeteos!

IPCC-raportti on siis muodoltaan tieteellisesti vaativa, tutkimustuloksia selostava reviewartikkeli. Myös IPCC-raportin lukeminen edellyttää normaalia tieteellistä käytäntöä. Jos jokin kohta on epäselvä tai kiintoisa, niin silloin tutkitaan alkuperäisiä viitteitä tai kysellään asiantuntijoilta. Tällainen on tavanmukaista ainakin luonnontieteissä. Kutsun seuraavassa maallikoiksi sellaisia lukijoita, joiden tietämys ei ole riittänyt tieteellisen tekstin lukemiseen.

Raportissa on myös yleistajuisia laatikoita ja vastauksia usein tehtyihin kysymyksiin samoin kuin helppolukuisempi yhteenveto. Nämä eivät mitenkään muuta varsinaisen raportin lukemisen tieteellistä vaativuutta. Raportin toinen ja kolmas osa ovat pätevyysalueeni ulkopuolella. Ne ovat aika vaativia, pitää tuntea muun muassa taloutta, maanviljelystä ja biologiaa. Niitä osia en ole lukenut. Maallikoiden keksimät näkemykset koskevat raportin toista osaa.

Myös Climategaten tuntemukseni on vähäistä. Tieteellisesti se oli lähinnä huonolaatuista pornoa eikä mitenkään houkuttelevaa. On siihen silti tieteenkin piiristä löytynyt tirkistelijöitä. Näillä varauksilla lähden poimimaan esiin muutaman kohdan.

Amazongate

Eräs toimittaja julkisti uutisen, että IPCC:n raportissa virheellisesti sanotaan ilmastonmuutoksen kuivattavan Amazonaksen metsiä, vaikka todellisuudessa syynä ovat metsien hakkuu ja tulen käsittely. Uutinen levisi nopeasti ja laajalti. Olin jo sitä ennen Suomessakin tavannut vastaavia käsityksiä. Tiedettiin metsien hakkuut ja ilmastomuutos sotkettiin niihin. Molemmat kuitenkin vaikuttavat, osin eri alueilla.

Koska oli löydetty epäselvä kohta, se olisi pitänyt tarkistaa asiantuntijoilta tai perehtymällä viitteeseen. Harmillisesti (ja asiattomasti) raportin toisessa osassa oli annettu toisen käden viite, vasta siitä olisi päässyt alkuperäiseen viitteeseen. Kummastakin viitteestä olisi kuitenkin selvinnyt, että IPCC:n raportin tekstin sisältö oli oikein.

Mahdollisesti kyseessä oli tahallinen sotkeminen. Alkuperäisen viitteen kirjoittajana ollut tutkija oli huomauttanut asiasta ko. toimittajalle, mutta tämä ei ottanut sitä huomioon.

Olen seurannut Amazonaksen alueen ilmastovaikutuksia siitä asti, kun ne ensi kertaa ilmestyivät ilmastoennusteisiin. Olen pitänyt niitä yksittäisistä ilmastonmuutoksen seurauksista suurimpina. Ilmastoennusteet näyttävät kehityskaaren, joka minusta on Sahara-tyyppinen, joskin paljon nopeampi. Ensin pitää ohittaa jokin ilmastollinen kynnysarvo. Sen jälkeen prosessi alkaa. Ilmasto muuttuu kaikilta osin, kasvillisuus reagoi tähän, mihin vuorostaan reagoivat ilmasto ja maaperä. Alkuun päästyään tapahtumakierre on peruuttamaton ja johtaa lopulliseen kuivumiseen.

Himalajan jäät

IPCC:n raportin toisessa osassa sanotaan, ett√§ 80 % Himalajan j√§ist√§ katoaa vuoteen 2035 menness√§. Vuosiluku on aivan p√§√§t√∂n. Sen toteamiseen voisivat riitt√§√§ TV:n ohjelmat vuorikiipeilij√∂ist√§. Jos n√§in j√§√§t√§viss√§ oloissa l√§mp√∂tila nousee esim. 0,5 ¬į, niin on vaikea kuvitella j√§√§tik√∂iden l√§hes h√§vi√§v√§n. Jos olisin lukenut lauseen aikoinani, niin olisin varmaan pit√§nyt sit√§ painovirheen√§ ja olisin hyp√§nnyt yli.

Toinen tapa olisi katsoa, mitä raportin luonnontieteellinen osa sanoo. Viitteen etsiminen olisi myös ollut mahdollista. Harmillisesti (ja asiattomasti) tämäkin viite oli toisen käden viite, vasta siitä olisi päässyt alkuperäiseen viitteeseen ja painovirhe olisi löytynyt. Kirjoittajan olisi pitänyt huomata moka. Tämä ei kuitenkaan oikeuta lukijoita tekemään samaa mokaa.

Climategate

Climategate on hyvin moninainen. Tutkijoiden sähköposteista tehtiin lukuisia tulkintoja (esim. Costella 2010). Eräässä viestissä esiintyi sana “trick". Kokemusmaailmassani se vastaa sanaa “kikka". On jokin hankala matemaattinen ongelma, jonka ratkaisuksi yhtäkkiä oivalletaan yksinkertainen oikotie, kikka. Osalleni on joskus osunut sellainen tyydytystä tuottava hetki. Kikasta tässäkin oli kyse. Vastakkain olivat tutkijan oivallus ja maallikon mielikuvitus, jonka mukaan tutkijoiden “trick" olikin yhtä kuin keplottelu.

Saman viestin samassa lauseessa on toinenkin kuuluisuuteen päässyt termi, “hide the decline". Googlaamalla tämä plus “trick" saa lähes miljoona viitettä. Tällaista sanoilla leikittelyä pidetään siis hyvin tärkeänä ilmastonmuutoksessa.

“Hide the decline" ei kuulu meteorologiaan vaan aivan toisen tieteen alaan. Se liittyy toistaiseksi lopullista selitystä vaille jääneeseen ongelmaan. Aiheesta on lukuisia artikkeleita, tunnetuin on ilmestynyt Naturessa vuonna 1998. Alan tutkiminen edellyttää ongelman tuntemista, muutoin tulokset ovat vaillinaisia. Siksi minua on vaivannut se, että osa tutkijoista ei vieläkään tunne termin “hide the decline" todellista sisältöä vaan ikään kuin ottavat maallikkotulkinnan tosissaan.

Maallikkotulkinnoissa termin perään on tahallisesti tai tahattomasti, mutta virheellisesti lisätty “temperatures". Näin termi on saatu kuulostamaan meteorologialta, ikään kuin kyse olisi ilmaston viilenemisen tietoinen peittely. Tämä on aikamoinen looginen pylläys mutta on uponnut täysin julkisuuteen. Mikä olisi se viileneminen, jota olisi peitelty?

Maanpintal√§mp√∂tilojen muutoksia ovat muiden muassa laskeneet kaksi eri keskusta Yhdysvalloissa ja yksi Englannissa. Nousu on maailmanlaajuisesti ollut sadan vuoden aikana noin 0,8¬į ep√§varmuuden ollessa suuruusluokkaa ¬Ī0,2¬į. Keskusten tulokset eroavat toisistaan hieman englantilaisten n√§ytt√§ess√§ taipumusta viile√§mpiin arvoon (silti Climategatessa syyt√∂s viilenemisen piilottamisesta!).

Silloin kun on useita kilpailevia tutkimusryhmiä, tulosten minkäänlainen peittely on tieteessä mahdotonta. Maallikolle tällainen on tuntematonta. Itse asiassa muutoksen laskeminen on mahdollista kenelle tahansa. On vain valittava maailmanlaajuisesti 100-200 edustavaa sääasemaa, joista laskenta voidaan tehdä. Suomesta ottaisin mukaan Jokioisen ja Sodankylän.

Tutkimusryhmät

Climategaten innostuneessa mediahälyssä ensin kaikki hutkittiin, sitten vasta tutkittiin, jos tutkittiin. Englannissa kuitenkin asetettiin kolme (verkkoviite 2) ja Yhdysvalloissa kaksi (verkkoviite3) tutkimusryhmää selvittämään varastettuja sähköposteja. Yllättävä selvittäjätaho oli Deutsche Bank (verkkoviite 4). IPCC:tä käsittelemään pystytettiin yksi ryhmä (verkkoviite 5). Mikään ryhmä ei löytänyt mitään huomautettavaa tieteen tuloksista.

Uhrien ja painovirheen syyllisyyttä siis tutkittiin korkeatieteellisesti. Sitä vastoin pahan kellon kilkattajat jätettiin tutkimatta. Samaan tapaan kuin verkon kautta tehdään palvelunestohyökkäyksiä, tehtiin Climategatessa tutkimuksenestohyökkäyksiä. Kiusaaminen oli koulukiusaamisen tapaista mutta paljon raastavampaa. Yhdellä uhreista oli ollut itsemurha-ajatuksia. Kaikkein suurin rikos kohdistui luonnollisesti koko ihmiskuntaan.

Gate-yhteenveto

Maallikko luki IPCC:n raporttia. Hänen virheellinen ymmärryksensä sai korvata ilmastoennusteet, joiden mukaan Amazonaksen alue kuivuu laaja-alaisesti. Näin ihmiskunta kehitti kohtalokkaan hairahduksen ja syntyi ihmiskunnan Amazongate.

Maallikot eivät osanneet lukea IPCC:n raportin järjettömälta tuntuvaa painovirhettä. Se sai maailmanlaajuisesti hävittää kaiken sen tiedon, mitä IPCC:n raportti muuten sisälsi vuoristojäistä. Näin syntyi ihmiskunnan Glaciergate.

Maallikot lukivat varastettujen sähköpostien irrallisia lauseita. Tieteestä ei ollut tietoakaan mutta intoa sitäkin enemmän. Näin syntyi ihmiskunnan Climategate.

Oli vielä pari muuta “gatea" mutta näistäkin saa jo kylliksi. Mitä ihmiskunta tästä oppi? Ei mitään. Vielä elokuussa 2010 Reutersin ympäristökirjeenvaihtaja kirjoitti: “An independent review group urged reforms to the IPCC… after mistakes in the 2007 report such as exaggerating the thaw of the Himalayas." Hän on vanhoillaan. Yhä vaan on IPCC-virheitä ja Himalajan jäätikön sulamista on liioiteltu. Kuitenkin Reutersin ympäristökirjeenvaihtajan pitäisi olla korkea-arvoinen edustajamme tiedotusmaailman huipulta.

Climategate elää mielikuvissa pitkään ja sen pohjalta ihmiskunta tekee ilmastopolitiikkaa. Mikään ei muutu. Ilmastokäsitys on aivan infantiililla asteella. Kun lopulta ilmastonmuutos tajutaan tutkimustulokseksi eikä mielipiteeksi, vaadittava siirtymä todellisuuteen on raju. Arvelen, että näin voisi käydä vuonna 2017, muistisääntönä voisi käyttää päivämäärää 6.12.2017. Selityskin on sitten jo olemassa:

"Me emme tienneet."

Kirjoittaja on meteorologian professori (emeritus). Kirjoitus on julkaistu alunperin Tieteessä Tapahtuu -lehdessä (1/2011)

Bookmark and Share




Lisätietoa

1) Costella, John P., 2010: SPPI Reprint Series, June 8, 2010, 182 sivua.
2) Kolme riippumatonta lausuntoa (UK).
3) Lausunto/Penn State University.
4) Lausunto/Deutsche Bank.
5) Lausunto/InterAcademy Council.


4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska