Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 30.10.2020

Ilmastouutisia

Asetuksella investointikannuste hiilen energiakäytöstä ripeästi luopuville


27.03.2020 09:00

Tukiohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni kivihiiltä käyttävä tuotantolaitos korvattaisiin jo vuoden 2025 loppuun mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Kuva: Dreamstime

Valtioneuvosto antoi 19.3.2020 asetuksen hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituesta vuosina 2020–2025. Tuen tavoitteena on edistää vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kielletty vapusta 2029 alkaen.

– Investointituki kannustaa hallitusohjelman mukaista nopeutettua siirtymää pois kivihiilen energiakäytöstä ja edistää energiantuotannon hiilineutraalisuuden tavoitetta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Tukiohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni kivihiiltä käyttävä tuotantolaitos korvattaisiin jo vuoden 2025 loppuun mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Investointitukeen on varattu vuosille 2020–2022 yhteensä 90 miljoonaa euroa, eli 30 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kannustan toimijoita suunnitelmissaan eteenpäin, jotta hiiltä korvaavat investoinnit saadaan ripeästi liikkeelle. Uskonkin, että useimmat hiiltä vielä käyttävät toimijat tarttuvat tähän mahdollisuuteen, toteaa ministeri Lintilä.

Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista. Etusijalla ovat hankkeet, joissa hyödynnetään muita kuin polttoon perustuvia teknologioita. Näiden jälkeen etusijalla ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannon hankkeet verrattuna lämmön erillistuotannon hankkeisiin. Hankkeiden arvioinnissa huomioidaan myös teknologian uutuusarvo ja monistettavuus.

Investointituki edistää vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Se edistää Suomen energiajärjestelmän vähähiilisyyttä, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja terveellistä elinympäristöä. Kivihiilestä luopuminen vähentää kasvihuonekaasujen lisäksi myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muita päästöjä.

Tukihaku Business Finlandin kautta – hakemusten käsittely työ- ja elinkeinoministeriössä

Investointitukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille. Hankekohtaisen harkinnan perusteella myönnettävän tuen osuus hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 30 prosenttia. Jos hanke sisältää uutta teknologiaa, voi tuen osuus olla sen osalta enintään 40 %. Hanketta ei saa aloittaa ennen tukihakemuksen jättämistä.

Tukea haetaan Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta, mutta hakemukset käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hakemukset jätetään järjestelmän kautta liittämällä hakemukseen tähän hakuun tarkoitettu ”Hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen hakulomake”.

Hakemuksia voi jättää jatkuvasti vuoden 2020 aikana. Hakemusten käsittely käynnistyy heti, ja tukipäätöksiä voidaan tehdä toukokuusta 2020 alkaen.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






43


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska