Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Arktisten alueiden ilmastonmuutosta tutkitaan


24.01.2011 14:00

Ilmatieteen laitos koordinoi hanketta, jossa havainnollistetaan uusia menetelmiä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi arktisilla alueilla.

Arktisten alueiden keskilämpötilat ovat nousseet lähes kaksinkertaisesti verrattuna koko maapallon keskiarvolämpötilan nousuun viimeisen sadan vuoden aikana. Arktisten alueiden lämpenemiseen liittyy kevään sulan ajan alkamisajankohdan aikaistuminen, jolloin sula kausi pidentyy ja pitkäaikaisen kesäjään tilavuus pienenee sekä Grönlannin jäätiköiden sulamisen kiihtyminen.

EU-rahoitusta saava projekti alkaa tammikuussa 2011.

Sulan ajan pidentyminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä

Sulan ajan piteneminen vähentää kykyä heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen, mikä kiihdyttää lämpenemistä. Ilmakehän hiilidioksidin vähentäminen on ainoa keino hidastaa ilmastonmuutosta. Mutta vaikka suuria ja nopeita vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä tehtäisiin, ne eivät välttämättä ehdi vaikuttaa arktisten alueiden sulamiseen. Tämä johtuu hiilidioksidin pitkästä eliniästä ilmakehässä. Sen sijaan ilmakehässä lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden, kuten mustan hiilen, vähentämistä voitaisiin todennäköisesti käyttää hidastamaan arktisen ympäristön lämpenemistä. Tällöin sula aika lyhentyisi ja auringonvalon heijastuminen lisääntyisi eli ilmasto viilenisi.

Vähentämällä näitä ilmakehässä lyhytikäisten yhdisteiden, jotka vaikuttavat ilmastoon, päästöjä saadaan Ilmatieteen laitoksen mukaan lisäaikaa arktisille alueille, kunnes hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet pienentävät pitoisuuksia ilmakehässä.

Musta hiili tutkimuskohteena

Uudessa Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa hankkeessa keskitytään yhteen lyhytikäiseen yhdisteeseen, mustaan hiileen, jonka on osoitettu vaikuttavan merkittävästi maapallon säteilytasapainoon. Sen on arvioitu kiihdyttävän alueellista ilmastomuutosta mm. arktisella alueella ja Himalajalla. Mustaa hiiltä syntyy epätäydellisistä palamisprosesseista. Sen lähteet ovat pääasiassa ihmisperäisiä, ja ainoat luonnolliset lähteet ovat metsäpalot. On arvioitu, että Euroopan mustahiilipäästöillä on merkittävä vaikutus mustan hiilen pitoisuuksiin ja ilmastoon arktisilla alueilla. Eniten mustaa hiiltä muodostuu puun pienpoltossa ja liikenteessä

Hankkeen päätavoitteina on havainnollistaa parhailla käytettävissä olevilla menetelmillä, että vähentämällä mustan hiilen päästöjä keskileveysasteilla ja erityisesti Euroopassa, voidaan hillitä ilmastonmuutosta arktisilla alueilla. Samalla voidaan arvioida nykyisten ilmanlaatuun ja ilmastoon liittyvän lainsäädännön vaikutuksia mustan hiilen päästöihin sekä sen kulkeutumiseen arktisille alueille. Lisäksi tutkitaan sen vaikutuksia arktiseen ilmastoon ja yhteyksiä hiilidioksidin aiheuttamaan lämpenemiseen.

Tutkimuksen avulla voidaan arvioida mustan hiilen päästöjen vähentämismahdollisuuksia. Tavoitteena on myös välittää tutkimustietoa mm. puun pienpolton vaikutuksista mm. päättäjille ja kansalaisille EU:ssa. Ilmatieteen laitoksen lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja International Institute for Applied System Analysis Itävallasta.

CO2-raportti - Ilmatieteen laitos

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska