Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Arktisen alueen heijastuskyky alentunut ilmastomallien ennusteita enemmän


19.01.2011 14:11

Pohjoisen pallonpuoliskon arktisten alueiden auringonsäteilyn heijastuskyky on vähentynyt uuden tutkimuksen mukaan viimeisen 30 vuoden aikana kaksinkertaisesti verrattuna ilmastomallien ennusteisiin.

Tutkijoiden mukaan havainnot ovat merkittäviä, koska niiden mukaan heijastuskyvyn väheneminen voi voimistaa arktisen alueen lämpenemistä enemmän kuin aiemmin on luultu. Heijastuskyky pienenee merijään ja lumen vähenemisen myötä.

Tutkimustulokset julkaistiin tiedelehti Nature Geosciencessä.

- Kryosfääri ei jäähdytä maapalloa enää niin paljon kuin 30 vuotta sitten, mutta ilmastomallit eivät huomioi tätä muutosta. Vaikka emme välttämättä yhdistäkään havaintojamme ilmaston lämpenemiseen, on mielenkiintoista huomata, että yksikään IPCC:n käyttämistä ilmastomalleista ei arvioinut näin suurta muutosta, yksi tutkimuksen kirjoittajista, Oregon State -yliopiston apulaisprofessori Karen Shell sanoi.

Kryosfäärillä tarkoitetaan maapallon jäässä olevaa pintakerrosta, johon kuuluvat merijää, lumi, järvien ja jokien jää, jäätiköt sekä jäätynyt maa. Useimmat näistä jäätyneistä alueista heijastavat voimakkaasti auringon säteilyä vaikuttaen viilentävästi maapallon ilmastoon.

Lämpötilan kohotessa jää ja lumi sulaa, jolloin heijastuskyky vähenee.

- Sen sijaan että auringon lämpö heijastuisi avaruuteen, se sitoutuu maaperään voimistaen lämpenemistä. Tiedemiehet ovat jonkin aikaa tienneet tästä mekanismista, mutta lähes kaikki ilmastomallit toistaiseksi aliarvioivat ilmiön vaikutusta, Shell sanoi.

Tutkimuksen pääkirjoittaja, Michiganin ylipiston Mark Flanner kollegoineen vertasi pohjoisen pallonpuoliskon kryosfäärin muutoksia vuosien 1979-2008 välillä 18 eri ilmastomallissa mitattuihin muutoksiin lumen ja jään määrässä sekä heijastavuudessa. He havaitsivat, että takaisin ilmakehään heijastuvan energian määrä vaihteli välillä 2,2 - 4,6 wattia / m2.

Tutkijoiden mukaan tutkitun 30 vuoden ajanjakson aikana kryosfäärin viilennysvaikutus on vähentynyt 0.45 watilla neliömetriä kohden vähentyneen merijään ja lumipeitteen takia.

- Osa heijastuskyvyn vähentymisestä voi olla luonnollista vaihtelua. 30 vuotta ei ole tilastollisesti riittävän pitkä aika, jotta muutoksen voisi arvioida johtuvan kokonaan ihmisen vaikutuksesta. Joka tapauksessa viilennysvaikutuksen vähentyminen on ollut merkittävää. Määrä vastaa lähes 30 prosenttia siitä säteilypakotteesta, jonka hiilidioksidipäästöt ovat aiheuttaneet esiteollisen ajan jälkeen, Shell sanoi.

Tiedemiesten mukaan heijastusprosessi sinällään on yksinkertainen, mutta sitä on vaikea mitata suuressa mittakaavassa. Selvää on, että lumella ja jäällä on suurempi heijastuskyky kuin tummalla maanpinnalla tai avoimella merellä. Tutkijat ovat kuitenkin löytäneet myös lumen ja jään ominaisuuksista tekijöitä, jotka vaikuttavat heijastuskykyyn.

Esimerkiksi merijään päällä olevalla sulamisvedellä on merkittävästi jäätä pienempi heijastuskyky. Sulamisveden sitoessa lämpöä merijään sulaminen kiihtyy.

- Myöhemmin tänä vuonna tullaan julkaisemaan ilmastomalleja, jotka ottavat aikaisempaa paremmin huomioon lumi- ja jääpeitteen muutokset. Tutkimuksemme auttaa ilmastomallien kehittäjiä luomaan uuden sukupolven ilmastomalleja, jotka tuottavat entistä tarkempia arvioita tulevaisuuden ilmastosta ottaen huomioon heijastavuuden muutokset, Shell sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Tutkimuksen tiivistelmä Nature Geoscience -lehdessä


38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska