CO2-raportti on vuonna 2008 perustettu verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti, joka kertoo lukijoilleen ajankohtaisimmat uutiset ilmastonmuutoksesta, energiasta, ympäristöstä ja ympäristöpolitiikasta. Ilmastouutisten lisäksi löydät alan asiantuntijoiden blogeja ja mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Uutisten ja mielipiteiden kommentointi sekä keskustelun käyminen on toivottavaa!

Ilmastovinkit-palstalla julkaistaan ajankohtaisia vinkkejä, joiden avulla tavallinen kuluttaja voi vähentää ja tehostaa energiankulutustaan ja pienentää päästöjään. Ilmastonmuutos-sivulta löydät perustietoa ilmastonmuutosta aiheuttavista tekijöistä sekä siitä aiheutuvista seurauksista.

CO2-raportin sisällöntuotannosta vastaavat päätoimittaja Juha Kukko, ilmastoasiantuntija Emma Liljeström ja johtava asiantuntija TkT Suvi Monni Benviroc Oy:sta. Oman sisällöntuotannon lisäksi julkaistaan muun muassa STT:n ilmasto- ja energia-aiheisia uutisia sekä ministeriöiden ja järjestöjen tiedotteita. Sivuston sisällöntuotantoon voivat lisäksi osallistua vapaaehtoiset kirjoittajat. Mikäli olet itse kiinnostunut julkaisemaan ilmastoaiheisia uutisia tai blogeja – ota rohkeasti yhteyttä CO2-raportin toimitukseen!

Sisällöntuotanto on mainosrahoitteista. CO2-raportilla ei ole sidoksia mainostajiin, poliittisiin puolueisiin, ympäristö- tai kansalaisjärjestöihin. CO2-raportti tarjoaa uutisikkunaa julkaistavaksi myös muille sivustoille.




Kasvihuonekaasujen viikkotilastointi ja vuosiraportti

Ilmastouutisten lisäksi CO2-raportti julkaisee myös ainutlaatuista koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa. Tilastoinnissa ovat mukana kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. CO2-raportti tarjoaa päästöikkunaa julkaistavaksi myös muille sivustoille. Mikäli haluat julkaista päästötietoja sivuillasi, ota yhteyttä toimitukseen.



Kasvihuonekaasujen laskenta perustuu Benviroc Oy:n laskentamalliin, joka vastaa päästöraportoinnin kansainvälisiä standardeja. Laskentamalli vastaa tapaa, jolla Suomi raportoi päästönsä YK:n ilmastosopimukselle. Viikkotilaston tarkoituksena on konkretisoida arkipäivän valintojen merkitys ilmastonmuutokselle tarjoamalla lähes reaaliaikaista tietoa kasvihuonekaasujen päästöistä. Päästöjen viikkoraportointimenetelmä on Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja maailmallakin sovelluksia on kehitetty ainoastaan muutamalle alueelle.

Viikoittaisessa päästöraportoinnissa ovat mukana jo yli 80 kuntaa eripuolilta Suomea. Mukana olevat kunnat ovat Alavus, Espoo, Eurajoki, Forssa, Hankasalmi, Hausjärvi, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Ilomantsi, Imatra, Janakkala, Joensuu, Jokioinen, Jyväskylä, Järvenpää, Kaarina, Kangasala, Karkkila, Kauniainen, Kemi, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuhmoinen, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Kuusamo, Kärkölä, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Lieto, Loviisa, Masku, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Naantali, Nastola, Nakkila, Nurmijärvi, Orimattila, Oulu, Padasjoki, Pirkkala, Pori, Pornainen, Posio, Punkalaidun, Raahe, Raisio, Rauma, Riihimäki, Salo, Sastamala, Seinäjoki, Sipoo, Somero, Suomussalmi, Suonenjoki, Taivalkoski, Tampere, Turku, Tuusula, Ulvila, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa, Varkaus, Vihti, Ylivieska, Ylöjärvi ja Äänekoski.

Viikkoseurannan lisäksi kuntien CO2-raportti-palveluun kuuluu kunnille vuosittain toimitettava CO2-päästöraportti sekä kunnan ilmasto-viestintää tukeva kalvosarja. Raportin peruspakettiin kuuluvat rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö), kuluttajien sähkönkulutus, teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Raporttia on lisäksi mahdollista täydentää kunnan toiveiden mukaisesti esimerkiksi KETS- ja KEO -ohjelmien raportoinnilla taikka kattavammalla teollisuuden päästölaskennalla.

CO2-raportti on koko Suomen kattava päästölaskentapalvelu ja olennaisena osana raportin peruspakettia ovat erilaiset kuntien väliset vertailut, kuten saman maakunnan tai saman kokoluokan kuntien välinen vertailu.

Taustatiedot päästöraporttia varten saadaan CO2-raportin omalla tiedonhankinnalla sekä olemassa olevista tilastoista, joita tuottavat muun muassa Tilastokeskus, Tiehallinto, Ilmatieteenlaitos, VTT, Energiateollisuus ry ja maa- ja metsätalousministeriö.