Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastovinkit

Puulämmitys kunniaan


16.11.2009 12:22

Tulisijojen merkitys lämmöntuotannossa tulee esiin erityisesti kylminä talvikuukausina, jolloin sähköntuotanto on tiukilla.

Kuva: NunnaUuni

Viime aikoina ovat puunpolton päästöt olleen jälleen otsikoissa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, YTV:n, selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun omakotitalojen tulisijojen päästöt ovat kolmanneksen siitä, mitä liikenne tuottaa pakokaasuina.

Kuluttajan ei kannata kauhistua uutisista, vaan selvittää mahdollisuutensa vaikuttaa päästöjen määrään.

Puunpoltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mutta palamisessa syntyy pienhiukkasia, jotka ovat aiheuttavat ongelmia erityisesti taajamissa. Järkevin tapa puuttua tähän on vanhentuneen tulisijakannan uusinta. Nykyaikaisella tekniikalla varustetut tulisijat polttavat nimittäin puun aiempaa puhtaammin. Esimerkiksi NunnaUuneissa päästöt ovat ns. Kultaisen Tulen tekniikan ansiosta pudonneet noin kymmenesosaan aiempaan verrattuna. Tulisijatekniikan lisäksi valmistajien olisisyytä panostaa myös käytön opastukseen.

Tulisijojen käytössä parantamisen varaa

Tulisijojen käytöllä on polttotekniikan lisäksi suuri merkitys puun polton päästöihin. Tulisijassa poltetaan aina kuivaa, käsittelemätöntä puuta. Sytytysvaiheessa käytetään ohuempia puita kun taas myöhemmissä vaiheessa paksumpia puita.

Sytytysvaihetta pidetään kriittisenä vaiheena, sillä silloin syntyy paljon päästöjä. Sen vuoksi sytytysvaiheeseen kannattaa panostaa. Oikean sytytystavan voi tarkistaa tulisijan käyttöohjeesta. Tiilitulisijoissa ja kiukaissa suositellaan yleisesti päältäsytytystä, mutta esimerkiksi NunnaUuneissa puut sytytytetään alta ja sivuilta, jotta puiden kaasuuntuminen pääsee tehokkaasti käyntiin ja alkuvaiheenkinpäästöt jäävät vähäisiksi.

Vanhalla tekniikalla varustetuissa tulisijoissa palamistulokset vaihtelevat paljon. Nykyisellä tekniikalla varustetussa tulisijoissa käytettävyyteen on panostettu ja palaminen on hallittua jotakuinkin kaikissa olosuhteissa. Näin ollen palamistulos on tasaisen hyvä.

NunnaUunilla tulisijojen käyttöön on uuden tekniikan myötä paneuduttu toden teolla. Tulisija itsessään on suunniteltu käyttäjälähtöisesti. Oikea käyttö varmistetaan myös tulisijakohtaisilla käyttöohjeilla ja henkilökohtaisella, asennuksen lopuksi annettavalla opastuksella.

Tulisijat voisivat korvata ydinvoimalan

Puunpoltossa piilee suuri lämpöenergiapotentiaali: jos miljoona tulisijaa eli vajaa puolet nykyisestä tulisijakannasta korvattaisiin uuden tekniikan tulisijoilla, voisivat ne tuottaa lämmityskaudessa ilmastomyötäistä energiaa lähes kahden ydinreaktorin verran, reilut 9 TWh.

Uusiutuvien energiavarojen käytön lisääminen merkittävästi on myös yksi Euroopan unionin ilmastosopimuksen tavoitteista.

- Puu on uusiutuva ja ilmastonmyötäinen energianlähde, kun sitä käytetään oikein. Kun paineet puunpolton lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ovat kovat, on monilla valmistajilla viimeinen hetki aloittaa polttotekniikan kehitys, toteaa NunnaUuni Oy:n myyntijohtaja Harri Lehtomäki ja lisää - Painetta saataisiin lisää, kun tulisijojen vaihtoa nykytekniikalle alettaisiin tukea monien eurooppalaisten maiden tavoin valtion toimilla.

CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska