Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 19.06.2019

Ilmastouutisia

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus – nyt siihen on kehitetty työkalut


08.10.2018 08:15

Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden periaatteiden ulottamisen myös valmistavan teollisuuden yritysten liiketoiminnan ytimeen. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat yrityksille mitattavia hyötyjä ja kestävää kasvua. Sitran ja Teknologiateollisuuden Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa 50 suomalaista valmistavan teollisuuden yritystä ideoi kiertotalouden liiketoimintamallien mukaista liiketoimintaa. Ohjelman opit ja kiertotalouden liiketoimintamallien käsikirja julkaistaan tänään kaikkien hyödynnettäväksi.

Maailman on ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen paineessa löydettävä kestävämpiä toimintatapoja. Suomalaisyritykset ovat monin paikoin edelläkävijöitä kestävän kasvun lähteiden hyödyntämisessä.

”Suomalainen teknologiateollisuus on jo pitkään kehittänyt esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuttaan. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat kuitenkin vielä todella paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, kun lähdetään kokonaisvaltaisesti ajattelemaan tapaa suunnitella, valmistaa ja käyttää teollisuustuotteita koko arvoketjussa”, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen.

Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa Sitra, Teknologiateollisuus ja konsulttiyhtiö Accenture kehittivät suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille käsikirjan ja työkalut, joita ohjelmaan kevään ja kesän aikana osallistuneet yrityksen testasivat. Niistä syntyi myös konkreettisia pilottiprojekteja.

”Meiltä on aiemmin puuttunut käytännön työkaluja ja esimerkkejä siitä, kuinka kiertotalousmuutos toteutetaan valmistavan teollisuuden liiketoiminnassa. Tähän olemme nyt saaneet ratkaisuja”, iloitsee johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.
Kiertotalouden liiketoimintamallit ja uudet teknologiat mahdollistavat myös uusia innovaatioita ja antavat kilpailukykyä uusilla ratkaisuilla nousevia kilpailijoita vastaan.

Teknologiateollisuuden, Business Finlandin ja Spinversen selvityksen mukaan yli 70 % suomalaisista teknologiajohtajista nimeää yrityksensä liiketoiminnan suurimmaksi riskiksi juuri uusien kilpailijoiden tulon markkinoille.

Hämeenlinnalainen Sisu Akselit kehitti ohjelman aikana tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtäävän pilottimallin, joka liittyy akseleiden ennakoivaan huoltoon ja jälkimarkkinoiden tulojen kasvattamiseen.

”Tämä oli silmiä avaava kokemus. Kiertotalous ei tarkoita pelkästään kierrättämistä, vaan tarjoaa mahdollisuuden koko liiketoiminnan keksimiseen uudelleen, sanoo Sisu Akselien toimitusjohtaja Jouni Teppo.

Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa

Yksinkertaisimmillaan kertotalouden liiketoimintamalit tarkoittavat toimintojen digitalisointia, tehostamista, palvelullistamista sekä asiakkaan ja ympäristön kannalta fiksumpien ratkaisujen kehittämistä. Maailmalla kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat hyödyntäneet onnistuneesti esimerkiksi Caterpillar myymällä uudelleenvalmistettuja tuotteita alemmalla hinnalla ja Michelin renkaat palveluna -mallilla.

”Arvoketjut muuttuvat lineaarisista kiertäviksi näiden uusien liiketoimintamallien alaprosessien, kuten uudelleenvalmistuksen, sekä datan, tilojen ja työkalujen jakamisen myötä”, kuvailee Arponen.

Käsikirja esittelee viisi kiertotalouden liiketoimintamallia:

-Jakamisalustat (sharing platform): yhteisten jakoalustojen hyödyntäminen käytössä, saavutettavuudessa tai omistuksessa, esimerkiksi vajaakäytössä olevien koneiden ja tavaroiden vuokraaminen tai vaihto

-Kiertoihin perustuvat toimitusketjut (a circular supply chain): kierrätettävien materiaalien ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssitehokkaisiin kiertoihin perustuvat ratkaisut

-Tuote palveluna (product as a service): palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan

-Tuotteen elinkaaren pidentäminen (product life extension): tuotteen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla huollolla, uudelleenmyynnillä ja uudelleenvalmistuksella

-Kierrätys ja kiertoon palauttaminen (recovery and recycling): elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen.

Yritykset näkevät ison potentiaalin uusissa bisnesmalleissa, sisäinen muutos suurin haaste

Osana ohjelmaa selvitettiin myös kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämisen nykytilaa suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa: pilotteja on käynnistetty, mutta radikaaleja muutoksia tai laajamittaista kiertotalouden periaatteiden soveltamista ei ole vielä aloitettu. Yritysten asiakkaat kuitenkin vaativat entistä innovatiivisempia ja kestävämpiä ratkaisuja, mikä on saanut yritykset kehittämään suorituskyvyn optimointiin liittyviä digitaalisia palveluja.

”Monille on vielä epäselvää, mitä kaikkea kiertotalous tarkoittaa”, sanoo Accenture Strategyn Pohjoismaiden vetäjä Pekka Vanne. ”Kyse on pohjimmiltaan asiakaslähtöisestä ajattelusta, asiakkaan tarpeen paremmasta ratkaisusta uusia teknologioita hyödyntäen niin, että samalla toimitaan ekologisemmin.

Kiertotalouden liiketoimintahyötyjen toteutuminen vaatii muutosta ajattelussa sekä yrityksiltä uudenlaista osaamista ja yhteistyötä. Potentiaalisimpana pk-yritykset pitävät tuote palveluna -mallia, koska se toimii arvoketjun kaikissa vaiheissa.”

Selvityksen mukaan kiertotalouteen siirtyminen myös vaatii yrityksiltä uusia kyvykkyyksiä. Tärkeimmät näistä ovat kyky myydä tuloksia tuotteiden sijaan, hyödyntää teknologioita ja dataa sekä toteuttaa yrityskulttuurin ja johtamisen tarvitsema muutos.

Teknologioista pk-yritykset näkevät eniten potentiaalia esineiden Internetissä (IoT), big datassa ja RFID:ssä, koska ne mahdollistavat tehokkaamman datan keruun ja hyödyntämisen sekä helpottavat esimerkiksi tuotteiden takaisinottoa ja ennakoivien huoltopalveluiden kehittämistä. Haasteiksi näiden teknologioiden täysimittaiselle hyödyntämiselle tunnistettiin datan laadun ja tietoturvan varmistaminen sekä investointeihin liittyvät riskit.

Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmaan osallistuneiden pk-yritysten mielestä merkittävimmät esteet kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönotolle ovat yrityksen sisäisiä ja liittyvät organisaatiokulttuurin vaatimaan muutokseen. Myös ekosysteemin rakentaminen ja rahoitus koetaan haasteellisiksi.

Käsikirja ja työkalupakki auttavat pk-yrityksen kiertotalouden alkuun

Suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille räätälöity kiertotalouden käsikirja (playbook) julkaistaan tänään. Käsikirjan lisäksi englanninkieliseltä sivustolta löytyy työkaluja liiketoimintamallien kehittämisen eri vaiheisiin.

”Pk-yritykset pääsevät tämän avulla nopeasti kiinni uusiin liiketoimintamalleihin ja voivat aloittaa pilottiprojekteja.
Käsikirja tulee akuuttiin tarpeeseen: esteitä ja haasteita on, mutta muutos tehdään pala kerrallaan”, Arponen sanoo.

”Tarkoitus ei ole jättää yrityksiä yksin asian kanssa. On tärkeää, että muutostyötä tehdään koko liiketoimintaekosysteemin kumppaneiden kanssa yhdessä. Suomella on mahdollisuus olla tässä maailman ykkönen! Jatkamme työtä valtakunnallisella kiertueella Teknologiateollisuuden kanssa. Siellä on tarjolla sparrausta ja tietoa muutoksen rahoitusmahdollisuuksista esimerkiksi Business Finlandin Sampo-ohjelmassa.”

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska