Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan


16.07.2018 08:04

Euroopan metsäinstituutin (EFI) johtaja Marc Palahí pitää ymmärryksen puutetta suurena haasteena eurooppalaisia metsiä koskevassa strategisessa keskustelussa. - EU:ssa ei ole metsäpolitiikan osaamista eikä komissiossa siksi myöskään ole kykyä käsitellä metsäpolitiikkaa tai kehittää strategiaa siitä, mitä metsät merkitsevät ilmastonmuutoksen kaltaisten haasteiden ratkaisemisessa tai millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kierto- tai biotaloudessa.

Palahín mukaan EU:n nykyinen metsästrategia sisältää oikeita asioita, mutta ei silti ole tarjonnut riittävää strategista pohjaa EU:n metsiä koskevan politiikan kehittämiselle.

Ex-pääministerit metsätalouden puolestapuhujina

Eurooppalaisen metsäasiantuntemuksen parantamiseksi EFI on perustanut tieteen ja politiikan vuorovaikutusfoorumin ThinkForestin, jonka tehtävä on lisätä tieteeseen pohjaavaa metsäasioiden vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä sekä EU:n komission ja parlamentin kanssa. - Tästä on tullut toimiva yhteistyöfoorumi. Rahoittajina on toistakymmentä EFI:n jäsenmaata, jotka haluavat käydä keskusteluja metsäasioista Euroopan tasolla.

EFI on laatinut useita tutkimukseen perustuvia raportteja sekä järjestänyt Göran Perssonin ja Esko Ahon johtamia korkean tason tapahtumia, joiden tarkoitus on tarjota päättäjille viimeisintä tutkimustietoa ja asiantuntemusta metsiä koskevan päätöksenteon tueksi.

EU:n metsämaille lisää yhteistyötä

Palahín mukaan EFI haluaa toimia tieteen, politiikan ja median rajapinnoilla. - Tieteen tekijöille ja tutkijoilla yhteydenpito politiikkaan ja mediaan ei ole aina itsestäänselvyys ja helppoa. Mutta nyt kun metsäasioissa on selvästi puutetta tiedosta, tutkijoiden tarve kommunikoida näiden tahojen kanssa on entistäkin tärkeämpää. Kärjistäen tulevaisuudessa tutkijoiden on puhuttava kuin toimittajat ja vastaavasti toimittajien tulisi ajatella kuin tutkijat.

- Euroopan metsäinstituutti on puolueeton organisaatio, joka tarjoaa päättäjille tieteeseen pohjautuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kaikilla poliitikoilla on omat arvonsa ja kun päätöksenteossa niihin tulisi yhdistää tieteellinen tieto, tieteeseen pohjaava tieto on tarpeen. Nykymaailmassa tiedon saaminen ei ole ongelma - sitä on valtavasti. Puutetta on sen sijaan tutkimustiedon kokoamisesta ja sen synteesistä, tiedon välittämisestä päätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa sekä sen yhdistämisestä käsillä oleviin ongelmiin ja politiikkaprosesseihin.

Euroopan metsämaiden tulisi Palahín mielestä tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. Erityisesti perinteisten metsämaiden, kuten Suomen ja Ruotsin tulisi tiivistää dialogiaan esimerkiksi Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan kanssa, jotka ovat myös metsäisiä maita, mutta näkevät metsäasiat usein eri näkökulmasta kuin pohjoismaat.

Metsistä on talouden ja ekologisuuden yhdistäjiksi

- Kestävästä metsätaloudesta on haastavaa käydä keskustelua, jos ekologisuus ja talous asetetaan aina vastakkain. Kestävä tulevaisuus kaipaa talouden ja ekologisuuden synergiaa.

- Suomi ja Ruotsi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka metsä on ollut tärkeä taloudellinen pilari. Kummassakin metsäalueet ovat lisääntyneet sadan vuoden aikana ja tämä on hyvä osoitus siitä, mitä kestävä metsätalous on.

Palahí, joka väitteli metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa, peräänkuuluttaa luottavaista, kunnianhimoista ja eteenpäin pyrkivää dialogia viemään viestiä metsien merkityksestä jatkuvasti urbanisoituvissa yhteiskunnissamme. - Sosiaalinen media on perinteisen median rinnalla erittäin tärkeä ja sen merkitys myös tieteellisen tiedon levittämisessä kasvaa koko ajan. Tässä meidän tulee olla aktiivisia.

- Suomi voi olla johtava maa kestävän metsätalouden tutkimuksessa. Suomalaiset yliopistot voisivat esimerkiksi tarjota kansainvälistä biotalouden maisteritutkintoa, joka yhdistäisi kaikki kestävyyden eri näkökulmat, mutta lisäisi rinnalle kaupallista koulutusta ja tulevaisuuden näkymien sekä kuluttajakäyttäytymisen näkökulmia. Näin Suomea brändättäisiin biotalouden koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaana.

Puupohjaisessa biotaloudessa tulevaisuus

Palahín mukaan tulevaisuus on sellainen biotalous, joka tunnistaisi markkinoiden aiemmin tekemät virheet luonnon arvon ymmärtämisessä. Tulevaisuus on hyvin voivan talouden ja ekologisuuden yhdistämistä. Ei näitä voi erottaa toisistaan, vaan niiden välillä on synergia. Siksi käsitys metsien kestävyydestäkin tulisi ymmärtää ekologisena, taloudellisena ja sosiaalisena kestävyytenä.

- Metsäpohjaisen biotalouden merkitys on globaalisti vahvassa kasvussa. Vaatimukset materiaalien vähähiilisyydestä ja vähäpäästöisyydestä tulevat yhä isommaksi osaksi rakentamista, tekstiilialaa, pakkausalaa ja kemikaaleja. Puupohjaiset materiaalit tarjoavat tulevaisuudessa paljon vaihtoehtoja fossiilipohjaisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin.

Palahí muistuttaa muovin tuotannon lisääntyneen viimeisen 50 vuoden aikana 20-kertaiseksi. Kun muovia tuotetaan vuodessa 300 miljoonaa tonnia, siitä kahdeksan miljoonaa tonnia päätyy mereen. - Muovi on ongelma ja sen korvaamiseen tarvitaan uusia materiaaleja. Tekstiileissä polyesteri on fossiilipohjainen, minkä lisäksi puuvillan tuotanto vie Kiinassa ja Intiassa vesivaroja ja ruokatuotannon pinta-alaa. Kestävämpi vaihtoehto on puupohjainen tekstiili.

- Tekstiilien tarve kasvaa keskiluokkaisen väestömäärän kasvun myötä. Se mitä Kiinassa ja Intiassa tapahtuu väestönkasvun ja kulutuskasvun myötä, muuttaa myös Euroopan metsäsektoria. Uusiutuvista ja kierrätettävistä puupohjaisista tuotteista tulee todellinen vaihtoehto nykyisille fossiilipohjaisille tuotteille ja ratkaisuille.

Myös rakentamisen kasvu vaikuttaa Palahín mukaan puutuotteiden kysynnän kasvuun, koska rakentamiseen tarvitaan ilmastomuutoksen kannalta vähähiilisiä ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. - Betoni- ja teräsrakentaminen tuottavat päästöjä, joiden vähentämiseen tarvitaan vähähiilistä, uusiutuvaa puuta. Väestön kasvu merkitsee asuntotuotannon kasvua ja kaupunkirakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen tuottamat päästöt yhä paremmin. Monissa maissa tapahtuu nyt vahvaa puurakentamisen kehitystyötä ja siinä Suomen kaltaisen maan kannattaa olla mukana.

Audiomedia Oy/ CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska