Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Peltojen kipsikäsittely mullistaisi Itämeren vesiensuojelun - jopa Saaristomeren kirkastumiselle uutta toivoa


18.06.2018 08:05

Kansainvälinen NutriTrade-hanke julkisti kolme Itämeren tilan parantamiseen liittyvää politiikkasuositusta. Suosituksissa nostetaan esiin uusia keinoja meren suojeluun ja ehdotetaan ympäristönsuojelun ohjauskeinojen kehittämistä näiden toimien käyttöön ottamiseksi.

Uusien suojelukeinojen avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaan.

Kipsikäsittely ylivoimaisen tehokas keino maatalouden päästövähennyksissä

Ensimmäisessä suosituksessa esitellään maatalouden vesiensuojelun uusi menetelmä, peltojen kipsikäsittely. Maatalouden fosforipäästöjen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren suojelussa ja peltojen kipsikäsittely vaikuttaa olevan ylivoimaisen tehokas keino tällä saralla.

Menetelmää on tutkittu NutriTrade- ja SAVE -hankkeiden pilotissa ja sen on havaittu leikkaavan maatalouden fosforikuormitusta välittömästi peräti 50 prosentilla. Menetelmä soveltuisi käytettäväksi Etelä-Suomessa jopa 540 000 peltohehtaarilla. Tällöin fosforivaluma Itämereen vähenisi 200-300 tonnia, mikä vastaa lähes koko Suomelle Itämeren suojelusopimuksessa asetettua vähennystavoitetta.

Kipsikäsittelyn käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Tanskassa, Puolassa, Ruotsissa ja Virossa. Alustavien arvioiden mukaan peltojen kipsikäsittely voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 - 2 000 tonnia.

Tehokkuuden ohella kipsikäsittely on myös verrattain edullinen vesiensuojelumenetelmä.

"Fosforikilon vähentämiskustannus kipsikäsittelyssä on vain kolmasosa siitä mitä nykyisin käytössä olevissa maatalouden vesiensuojelumenetelmissä. Varsinais-Suomen pilotissa vähennetyn fosforikilon kustannus oli noin 70 euroa", kertoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Kipsitys saatava osaksi maatalouden tukimekanismeja

NutriTrade-hankkeen toisessa suosituksessa korostetaan, että vesiensuojeluhyötyjen toteutuminen edellyttää kipsimenetelmän saamista mukaan maatalouden tukimekanismeihin ja seuraavaan maatalouden tukiohjelmaan. Juuri nyt on sopiva aika ryhtyä asian vaatimaan valmisteluun. Keskeisiä toimijoita asian edistämisessä ovat Helcom, EU-jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio.

"Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimen toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta", NutriTrade-hanketta johtavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Saarentaus kertoo.

Maanviljelijöiden parissa kipsikokeilut ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

"Peltojen kipsikäsittelystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Satoon, maaperään tai vesieliöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia ei havaittu kokeilun yhteydessä. Kipsikäsittelyn etuna on myös, ettei se vie viljelypinta-alaa", perustelee projektikoordinaattori Eliisa Punttila Helsingin yliopistosta.

Yritykset mukaan rahoittamaan Itämeren puhdistusta

NutriTrade-hankkeen kolmannessa suosituksessa valotetaan ravinnekompensaatioiden mahdollisuuksia Itämeren suojelussa. Ravinnekompensaatiolla tarkoitetaan mallein tai mittauksin varmennettua, vapaaehtoista ravinnepäästövähennystä, joka ylittää lakisääteisen suojelun tason.

Tulevaisuudessa kompensaatioita saattaa olla mahdollista ja järkevää käyttää ympäristölupajärjestelmien yhteydessä. Ympäristölupaa hakevalle toimijalle olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa kompensoida tulevat päästönsä. Hakijan tulisi toteuttaa vastaava määrä päästövähennyksiä vesialueella joko itse tai maksamalla toiselle toimijalle niiden toteuttamisesta. Tällaisen joustotarpeen synnyttää EU-direktiivin tulkinta.

"EU:n vesiensuojelua ohjailee vesipuitedirektiivi. EY-tuomioistuin teki sen sitovuudesta muutama vuosi sitten varsin ankaran, ns. Weser-tulkinnan. Sen mukaan vesialueelle ei saa myöntää ympäristölupaa mihinkään kuormittavaan toimintaan, jos vedenlaatu ei ole riittävän hyvä. Tämä sinällään vesistöjä suojeleva linjaus sopii huonosti yhteen alati muuttuvan talouden ja vesipuitedirektiivin edellyttämän kustannustehokkuuden kanssa", sanoo erikoistutkija Antti Iho Luonnonvarakeskuksesta.

Pelisääntöjä kompensaatioiden hyödyntämiseen ympäristöluvituksessa selvitetään parhaillaan ympäristöhallinnossa. Hyödyntämisen mahdollisuus on tuotu tai sitä ollaan tuomassa ympäristölainsäädäntöön esimerkiksi Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa.

John Nurmisen Säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni