Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.09.2018


Lisää kierrätystä ja vähemmän kaatopaikkajätettä


25.04.2018 08:04

Tekstiileille ja vaaralliselle jätteelle pitää järjestää erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2024 mennessä myös biohajoavalle jätteelle pitää joko järjestää erilliskeräys tai se pitää kierrättää kotona kompostoimalla.

Kuva: VAV

Parlamentti tuki äänestyksessään keskiviikkona kunnianhimoisia kierrätystavoitteita, joiden myötä EU:ssa tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 % yhdyskuntajätteestä. Tällä hetkellä jätteestä kierrätetään 44 %.

Jätteenkäsittelyn parantaminen voi tuoda esimerkiksi ympäristö-, ilmasto- ja terveyshyötyjä. Jätedirektiivin uudistaminen on osa EU:n kiertotalouspolitiikkaa. Kiertotaloudessa tuotteiden, materiaalien ja voimavarojen taloudellinen arvo pyritään säilyttämään talouden kiertokulussa mahdollisimman pitkään.

Parlamentin nyt hyväksymän lainsäädännön mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 % kotitalouksissa ja yrityksissä syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi kierrättää 60 % jätteestä ja vuodelle 2035 tavoite on 65 %. Pakkausmateriaalista puolestaan on tarkoitus kierrättää vuoteen 2025 mennessä 65 % ja vuoteen 2030 mennessä 70 %. Jokaiselle pakkausmateriaalille, kuten paperille, kartongille, muoville, lasille, metallille ja puulle, on asetettu omat kierrätystavoitteensa. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai kompostoidaan 42 % (tilastot vuodelta 2016).

Kaatopaikat

Uusissa säännöissä rajoitetaan myös kaatopaikkajätteen määrää. Vuoteen 2035 mennessä kaatopaikalle saa sijoittaa enintään 10 % yhdyskuntajätteestä. Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa yhdyskuntajätettä ei käytännössä päädy kaatopaikoille. Kyproksella, Kroatiassa, Kreikassa, Latviassa ja Maltalla kaatopaikoille sen sijaan päätyy yli kolmannes maiden yhdyskuntajätteestä. Suomessa n. 3 % jätteestä päätyy kaatopaikoille.

Tekstiileille ja vaaralliselle jätteelle pitää järjestää erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2024 mennessä myös biohajoavalle jätteelle pitää joko järjestää erilliskeräys tai se pitää kierrättää kotona kompostoimalla.

Elintarvikejätteen vähentäminen puolella

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti EU-maiden pitää pyrkiä vähentämään elintarvikejätettä 30 %:lla vuoteen 2025 mennessä ja 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikejätteen määrän vähentämiseksi EU-maiden tulisi tarjota kannustimia myymättä jääneiden elintarvikkeiden keräystä varten ja niiden jakamiseksi turvallisesti esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille. Mepit totesivat myös, että kuluttajien tietämystä "parasta ennen" ja "käytettävä viimeistään" -merkintöjen merkityksestä tulisi parantaa.

Esittelijä Simona Bonafè (S&D, Italia) sanoi: "Tämän lainsäädäntöpaketin myötä Eurooppa sitoutuu kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ympäristön suojelusta ja teollisuuspolitiikasta tulee osa tätä kehitystä. Kiertotalous ei viittaa vain jätehuoltoon vaan on keino ottaa talteen raaka-aineita, uudistaa tuotantojärjestelmäämme ja varmistua siitä, että emme ylitä planeettamme kapasiteettia."

Seuraavaksi

Parlamentti ja neuvosto pääsivät lainsäädännöstä alustavaan sopuun viime joulukuussa.

Parlamentti hyväksyi lainsäädännön pakkausjätteistä äänin 533 puolesta, 37 vastaan, 57 tyhjää, lainsäädännön paristoista ja akuista äänin 568 puolesta, 42 vastaan, 28 tyhjää, lainsäädännön jätteestä äänin 559 puolesta, 42 vastaan, 46 tyhjää ja lainsäädännön kaatopaikoista äänin 580 puolesta, 44 vastaan ja 37 tyhjää.

Neuvoston pitää vielä hyväksyä uusi lainsäädäntö ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Taustatietoa: Mikä on kiertotalous?

Kiertotaloudella viitataan jätteen määrän vähentämiseen sekä materiaalien ja tuotteiden uusiokäyttöön, korjaamiseen, kunnostamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ympäristöön kohdistuvaa painetta, takaa raakamateriaalien riittävyyden, parantaa kilpailukykyä, innovointia ja kasvua sekä luo työpaikkoja.

Euroopan parlamentti/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni