Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 19.12.2018


Piileviä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin vesistöjen ympäristöseurannassa


19.03.2018 08:11

Kaikkialla vesistöissä elävät piikuoriset levät osoittavat myös ilmaston muutosta.

Kuva: Jouko Lehmuskallio

Kaikkialla vesistöissä elävät piikuoriset levät osoittavat myös ilmaston muutosta. Nämä Virpi Pajusen väitöskirjan tulokset tarjoavat uusia työkaluja EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämää vesistöseurantaa toteuttaville viranomaisille, yrityksille ja järjestöille.

Jo nyt piileviä käytetään vedenlaadun mittarina, mutta tuoreen väitöstutkimuksen mukaan piilevien avulla pystytään seuraamaan luotettavasti myös, miten esimerkiksi lämpötilan kohoaminen ja runsaat sateet vaikuttavat vesistöihin.

-Tutkimuksessa on käytetty piilevän indikaatiokyvyn tutkimiseen kiinnostavia uudenlaisia malleja ja mallinnus on tehty vapaasti saatavilla olevilla ilmaisohjelmilla, Virpi Pajunen kertoo.

Ilmasto ohjaa myös mikroskooppisten vesieliöiden levinneisyyttä

Tutkimus osoitti, että ilmastotekijät vaikuttavat yksittäisten piilevälajien levinneisyyteen jopa Suomen mittakaavalla ja ilmaston vaikutus voi olla osittain voimakkaampi kuin paikallisten vedenlaatumuuttujien.

-Ympäristöseurantojen luotettavuuden varmistamiseksi tulisikin luoda eri maantieteellisille alueille omat ennusteet, joissa myös ilmastotekijät olisi otettu huomioon, Virpi Pajunen ehdottaa.

Piilevät reagoivat eri ympäristötekijöihin vaihtelevasti valuma-alueella tapahtuvan ihmistoiminnan määrän mukaan: ilmaston vaikutus piilevien levinneisyydelle oli suurempi luonnontilaisissa puroissa kuin ihmisvaikutuksen alaisissa puroissa. Vesistöjen valuma-alueella tapahtuva ihmistoiminta heijastuu vesistöihin ja näin ollen ihmistoiminnalla on merkittävä vaikutus mikroskooppisten vesieliöiden esiintymiseen ja eliöyhteisöihin. Tämä vaikuttaa koko vesiekosysteemin toimintaan.

Tutkimuksella on suuri merkitys yksisoluisten vesieliöiden alueelliselle tutkimukselle, sillä se osoitti, että ilmasto ohjaa myös mikroskooppisten vesieliöiden levinneisyyttä. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että myös ihmistoiminta vaikuttaa piilevien levinneisyyteen ja yhteisöihin. Näin ollen ilmaston ja muiden ympäristötekijöiden suhteellinen merkitys piileville vaihtelee ihmistoiminnan myötä, mikä hankaloittaa muuttuvien olosuhteiden vaikutusten arviointia vesiekosysteemeissä tulevaisuudessa.

Pohjoiset vesialueet ovat herkkiä muutoksille

Vaikutukset korostuvat etenkin pohjoisilla alueilla ja makeiden vesien ekosysteemeissä.

Ilmaston merkityksestä vesiekosysteemeissä runsaslajisina elävien mikrobien, kuten piilevien, levinneisyyteen on toistaiseksi ollut saatavilla vain vähän tutkimustietoa. Tämä on selvä puute, sillä mikrobeilla on tärkeä rooli vesiekosysteemien toiminnassa ja ne ovat tärkeitä vedenlaadun ilmentäjiä ympäristöseurannoissa.

Virpi Pajusen mukaan on tärkeää tutkia mikrobien levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä, jotta pystyttäisiin ennustamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tärkeissä makean veden ekosysteemeissä ja turvata vesistöjen tilan luotettava arviointi, sanoo Virpi Pajunen.

- Tuloksen osoittavat, että osa lajeista ilmentää selvemmin ilmastomuuttujia kuin vedenlaatua, joten näiden lajien niin sanottua indikaatiokykyä vedenlaadun suhteen tulee arvioida uudelleen, sanoo Virpi Pajunen.

Helsingin yliopisto/ CO2-raportti

Bookmark and Share






47

 +8% +10% +20% +13% +24%

Yhteensä kton CO2 ekv:
756
  - Maatalous:
11
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
42
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
143
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+19
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni