Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Arvio vähähiilisen rakentamisen ohjauskeinojen vaikutuksista valmistunut - merkittävin päästövähennys saavutettavissa kansallisen raja-arvon asettamisella


16.03.2018 08:01

Raja-arvoon perustuva sääntely myös edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalan osaaminen, materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä päästötieto sekä laskentavälineistö ovat riittävän korkealla tasolla.

Kuva: SPU

Rakentaminen vastaa Suomessa noin kolmasosaa kaikista ihmisen synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjä syntyy paitsi rakentamisesta ja rakennusten käytöstä myös rakennusmateriaalien valmistuksesta. Ympäristöministeriön syyskuussa 2017 julkistaman vähähiilisen rakentamisen tiekartan avulla rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyvät päästöt halutaankin nyt kytkeä vaikuttavalla tavalla osaksi rakentamisen ohjausta vuoteen 2025 mennessä.

Vähähiilisen rakentamisen tiekartta on osa kansallista ilmastopolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ilmastolain mukaisesti. Uusia keinoja tarvitaan, sillä nykyisin toimenpitein Suomi ei saavuta EU:n 2030 ilmastotavoitteita.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on nyt arvioinut ympäristöministeriön toimeksiannosta vähähiilisen rakentamisen tiekarttaan ehdotettujen ohjauskeinojen vaikutuksia. Vaikutusarvioinnissa tarkasteltiin kuutta rakennushankkeisiin kohdistuvaa ohjaustoimenpidettä. Toimenpiteistä kaksi koskee hankkeen kasvihuonekaasupäästöjen ilmoitusvelvollisuutta, kolme vähähiilisyyteen kannustavia ohjausvälineitä ja yksi rakennushankkeille asetettavaa, velvoittavaa päästörajaa.

Ohjaustoimenpiteissä arvioitiin niiden soveltuvuutta uudis- ja korjausrakentamiseen sekä erityyppisten hankkeiden tai eri hankevaiheiden ohjaukseen, ja toisaalta niiden vaikutuksia. Vaikutuksia arvioitiin ensisijaisesti suhteessa kansallisiin kasvihuonekaasupäästöihin, mutta myös rakennusalan toimijoihin, markkinoihin, viranomaistyöhön ja rakennuskustannuksiin.

Suurin vaikutus vaativilla raja-arvoilla

Selvityksen perusteella merkittävimpiä tuloksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi saataisiin kansallisen tason raja-arvon asettamisella. Suurin vaikutus saavutettaisiin, jos raja-arvo kohdistuisi sekä rakennusten materiaaleista että käytöstä aiheutuvien päästöjen kokonaissummaan ja olisi niin vaativa, että se edellyttäisi valtaosaa hankkeista tekemään parannuksia nykytilanteeseen verrattuna. Kasvihuonekaasujen päästövähennys saattaisi tällä toimenpiteellä nousta noin puoleen miljoonaan khk-tonniin, joka vastaisi noin 3 % rakennuskannan ja rakentamisen vuosittain aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Samalla arviossa kuitenkin korostetaan, että raja-arvon taso tulee asettaa tarkasti harkiten ja rakennustyyppikohtaisesti, jotta se on kohtuullisesti saavutettavissa ja mahdollistaa joustavan painotuksen rakennusten materiaaleista ja niiden käytöstä syntyvien päästöjen välillä. Raja-arvoon perustuva sääntely myös edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalan osaaminen, materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä päästötieto sekä laskentavälineistö ovat riittävän korkealla tasolla.

Kannusteisiin perustuvista ohjaustoimenpiteistä vaikutusarviossa tarkasteltiin kiinteistöveron tai rakennuslupamaksun alentamista tai lisärakennusoikeuden myöntämistä. Lisäksi arviossa selvitettiin hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksia sekä julkisissa että kaikissa rakennushankkeissa. Näiden ohjauskeinojen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen määrään todettiin kuitenkin vähäisiksi. Tästä huolimatta niiden avulla voitaisiin kerätä arvokasta lisätietoa ja kokemusta raja-arvoihin perustuvaa sääntelyä kohti kuljettaessa.

Rakennusmateriaaleihin liittyvien päästöjen pienentämiseksi ohjaus tulisi arvion mukaan toteuttaa siten, että se lopulta kiihdyttäisi vähähiilisten tuotteiden kehittämistä ja toisi markkinoille uusia tuotteita; raja-arvot ja niiden asteittaiset tiukennukset tulisi suunnitella ja asettaa niin, etteivät nykyisten tuotteiden suunnitteluvalinnat enää lopulta riittäisi täyttämään vähähiilisyyden uusia vaatimuksia.

Rakennusten vähähiilisyyden arviointiin kehitetään suomalainen menetelmä

Vaikutusarvioinnissa tutkittujen toimenpiteiden tueksi ympäristöministeriö on käynnistänyt yhdessä alan asiantuntijoiden ja Green Building Council Suomen kanssa rakennusten hiilijalanjäljen laskentamenetelmän kehittämisen, jonka lähtökohtana ovat eurooppalaiset standardit ja EU:n uudet rakennusten resurssitehokkuuden Level(s)-indikaattorit, joita pyritään nyt täsmentämään Suomen oloihin sopiviksi.

Yhteisiä sääntöjä tarvitaan erityisesti rakennuksen elinkaaren varrella tapahtuvien korjausten ja elinkaaren lopulla häämöttävän purkamisen ja kierrätyksen hiilijalanjäljen arviointiin. Laskentamenetelmän on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni