Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


10-vuotias METSO-ohjelma saavutti pääosin viime vuoden suojelutavoitteensa


26.02.2018 08:15

Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman kautta suojeltiin vuonna 2017 yhteensä yli 5 000 hehtaaria metsää joko pysyvästi tai määräaikaisilla sopimuksilla.

Kuva: Wiki

Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman kautta suojeltiin vuonna 2017 yhteensä yli 5 000 hehtaaria metsää joko pysyvästi tai määräaikaisilla sopimuksilla. Lisäksi luonnonhoitotöitä toteutettiin METSO-elinympäristöissä 111 hehtaarilla. 10 vuotta sitten käynnistynyt METSO on nyt saavuttanut noin 60 % vuodelle 2025 asetetusta suojelutavoitteestaan.

METSO-ohjelmasta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Ympäristöministeriön hallinnonalalla suojelupäätökset tehdään ELY-keskuksissa. Vuonna 2017 METSO ylitti tavoitteensa muun muassa Uudenmaan (406 ha), Pohjois-Savon (420 ha), Keski-Suomen (347 ha) ja Hämeen (262 ha) ELY-keskusten alueilla. Osassa maata jäätiin aluekohtaisista tavoitteista muun muassa tarjolle tulevien, METSO-kohteeksi soveltuvien alueiden vähyyden vuoksi. Ympäristöministeriön hehtaaritavoite vuodelle 2017 saavutettiin kuitenkin käytännössä kokonaan, kun alueita suojeltiin koko maassa yhteensä 3 388 hehtaaria (99,6 % tavoitteesta).

"METSO-ohjelman kautta suojeltiin jälleen monia arvokkaita luontokohteita eri puolilta maata. METSOn toteuttamista vauhdittaa vuodelle 2018 varmistunut lisärahoitus. Tulen jatkamaan työtä ohjelman vahvistamiseksi, jotta vuoden 2025 kokonaistavoite saavutetaan", sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalla METSO-ohjelmaa toteutetaan kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) määräaikaisina ympäristötukikohteina, luonnonhoidon suunnitteluna ja luonnonhoitotöinä. Sopimukset tekee Suomen metsäkeskus.

Vuonna 2017 Kemeran puitteissa tehtiin 617 määräaikaista ympäristötukisopimusta, yhteensä 1 855 hehtaarille, mikä vastaa 90 % vuoden tavoitteesta. Ympäristötukikohteet olivat pinta-alaltaan keskimäärin 3 hehtaaria, ja kohteista puolet oli pienvesien lähimetsiä. METSO-elinympäristöistä suojelusopimuksia solmittiin eniten monimuotoisuudelle merkittävistä kangasmetsistä. Merkittävimpiä luonnonhoitotöitä olivat lehtojen hoito, pienvesien ja etenkin purojen kunnostaminen, soiden vesitalouden ennallistamistyöt sekä paahde-elinympäristöjen hoitotyöt.

"METSO-ohjelman hienoimpia puolia ovat vapaaehtoisuus ja mahdollisuus osallistua monella eri tavalla. Suojelun lisäksi metsänomistajat voivat kohentaa ympäristön monimuotoisuutta myös luonnonhoidon avulla", toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Tavoitteena 178 000 hehtaaria vuonna 2025

Vuosina 2008-2017 METSO-ohjelman rahoituksella on perustettu uusia suojelualueita yksityisten maanomistajien, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden maille sekä hankittu alueita valtiolle luonnonsuojeluun noin 51 540 hehtaaria. Kun mukaan lasketaan vuonna 2014 valtioneuvoston METSO-periaatepäätöksellä 13 000 hehtaaria luonnonsuojeluun siirrettyjä Metsähallituksen maita, on ympäristöministeriön hallinnonalalla suojeltujen METSO-kohteiden kokonaispinta-ala nyt noin 64 540 hehtaaria. Tämä on 67 % ympäristöministeriön 96 000 hehtaarin suojelutavoitteesta vuodelle 2025. Jotta tavoite saavutetaan, kohteita tulee suojella keskimäärin 3 900 hehtaaria vuosittain ohjelman loppukauden aikana.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalla on Kemeran avulla toteutettu nyt ympäristötukisopimuksia 38 009 hehtaaria, luonnonhoidon suunnittelua 12 389 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä 4 711 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman tavoitteen mukaan ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeiden toteutuksella on määrä turvata monimuotoisuutta 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta on vuoden 2017 loppuun mennessä toteutettu noin 52 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi vuotuisen suoritetason pitäisi olla noin 4 900 hehtaaria ohjelman loppuun saakka.

Vuonna 2018 painotus eteläisessä Suomessa ja metsänomistajien aktivoimisessa

METSO-ohjelman määräraha vuodelle 2018 on ympäristöministeriölle noin 23 miljoonaa euroa ja maa- ja metsätalousministeriölle noin 5 miljoonaa euroa. Kokonaismääräraha on noin 5 miljoonaa korkeampi kuin vuonna 2017, joten myös pysyvän suojelun hehtaaritavoitteita on korotettu viime vuoteen verrattuna.

Vuonna 2018 jatketaan METSO-ohjelman painottamista Etelä-Suomeen. Erityisesti pyritään tavoittamaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen metsänomistajia. METSO-ohjelman toteutus jatkuu kuitenkin myös muualla Suomessa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Haussa on etenkin lehtoja, reheviä, puustoisia soita ja laaja-alaisia, luonnoltaan monipuolisia kangasmetsäkohteita. Myös tulvametsät ja maankohoamisrannikon metsät ovat toivottuja METSO-kohteita.

Osa Metsäkeskuksen vuoden 2017 määrärahasta jäi loppuvuoden hakemusruuhkan ja luonnonhoitohankkeiden viivästyneiden tilitysten vuoksi käyttämättä, mutta se on siirtynyt käytettäväksi vuodelle 2018. Ympäristötukihakemusten valmisteluun pyritään saamaan laajempi joukko toimijoita tarjoamalla heille koulutusta ja asiantuntija-apua hakemusvalmisteluun.

Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Metsän sopivuus METSO-kohteeksi arvioidaan jo alkuvaiheen kartoituksessa. Mikäli alue soveltuu METSO-kohteeksi, maanomistajan kanssa neuvotellaan suojelukeinosta. Saatuaan korvaustarjouksen maanomistaja tekee lopullisen päätöksen.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni