Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Valtakunnallinen viemäröintiohjelma edisti vesihuoltoa ja paransi jäteveden käsittelyä


23.02.2018 15:00

Hankkeiden ansiosta noin 44 000 ihmisen jätevedet käsitellään nyt asianmukaisesti aiemman paikallisen ja usein puutteellisen käsittelyn sijaan.

Kuva: Dreamstime/Paul Lampard

Valtakunnallinen viemäröintiohjelma (2012-2016) edisti haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja paransi merkittävästi jäteveden käsittelyä ympäristön kannalta herkillä alueilla. Hankkeiden ansiosta noin 44 000 ihmisen jätevedet käsitellään nyt asianmukaisesti aiemman paikallisen ja usein puutteellisen käsittelyn sijaan.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä toteutetun ohjelman avulla Suomessa viemäröitiin 19 800 taloutta, ja uusia viemäreitä rakennettiin yhteensä 4466 kilometriä. Ohjelman puitteissa toteutettiin 50 siirtoviemärihanketta sekä 447 haja-asutuksen viemäröintihanketta. Kolme neljäsosaa ohjelmassa toteutetuista haja-asutuksen viemäröintihankkeista sijaitsi ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla.

Ohjelman tavoitteena oli edistää haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja erityisesti ympäristönsuojelullisesti tärkeiden alueiden asianmukaista viemäröintiä eli saattaa valtion tuen avulla noin 20 000 kiinteistöä viemäriverkostojen piiriin. Siirtoviemärihankkeilla saatiin lakkautettua pieniä resurssitehottomia ja toiminnaltaan häilyviä jätevedenpuhdistamoja. Keskuspuhdistamoilla tapahtuvan tehokkaamman käsittelyn ansiosta esimerkiksi fosforipäästöt vähenevät noin 3,4 tonnia vuosittain eli 2,1 % Suomen puhdistamoiden kokonaispäästöstä.

- Viemäröintiohjelman ansiosta maamme viemäriverkosto on täydentynyt todella kattavaksi. Yli 90 prosenttia suomalaisista talouksista on nyt kunnollisen viemäröinnin piirissä, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

- Ympäristönsuojelullisesti herkkien alueiden tilanne on parantunut paljon. 44 000 ihmisen jätevesien parempi käsittely kohentaa lähiympäristön ja -vesistöjen tilaa ja parantaa myös kyseisten kiinteistöjen arvoa merkittävästi, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

- Seuraava haaste on verkostojen kasvavan korjausvelan pienentäminen. Viemäreiden kunnosta huolehtiminen on keskeinen osa vesihuollon riskienhallintaa, ja edellyttää erityisesti vesihuoltolaitosten toimintakyvyn vahvistamista, ministeri Leppä sanoo.

Siirtoviemärihankkeisiin ja haja-asutuksen viemärihankkeisiin myönnettiin valtion tukea yhteensä 37,4 miljoonaa euroa. Ohjelman loppuraportissa todetaan, että pienelläkin valtion osuudella oli merkittävä vaikutus hankkeiden käynnistymiseen. Ilman tukea suurin osa hankkeista olisi todennäköisesti jäänyt toteuttamatta. Lisäksi valtion tuen ehdot edistivät hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista järkevyyttä. Hankkeiden toteutumisen kannalta keskeistä oli myös ELY-keskusten tekemä aktiivinen edistämistyö.

Kuntien järjestämisvastuulla olevan vesihuollon kehittämiselle on kuitenkin tarvetta myös jatkossa. Tulevaisuudessa esimerkiksi vesihuollon alueellista toimintavarmuutta on parannettava.

Maa- ja metsätalousministeriö/ CO2-rapor

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni