Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki jatkaa laskuaan


29.01.2018 08:13

Helsingin pörssi kannustaa sinne listautuneita yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.

Kuva: Flickr/SenorCodo

Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki laski viime vuonna 16% edellisvuoteen verrattuna. Miljoonan euron sijoitus Helsingin pörssiin yleisindeksin mukaisesti tuottaa 199 tCO2e laskennalliset hiilidioksidipäästöt, kun vastaava luku viime vuonna oli 236 tCO2e. Kahdessa vuodessa lukema on laskenut kolmanneksella. Tämä selviää Sitran teettämästä tutkimuksesta, joka toteutettiin jo kolmatta kertaa. Merkittävä muutos osoittaa, että suomalaisyhtiöiden työ päästöjen vähentämiseksi tuottaa tulosta.

Selvitys vertaa Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälkeä keskeisiin vertailuindekseihin. Selvitys osoittaa Helsingin pörssin hiilijalanjäljen jatkaneen laskuaan edellisvuodesta, mutta olevan edelleen korkeampi kuin Tukholman pörssillä ja keskeisillä kansainvälisillä indekseillä, kuten MSCI maailmalla ja Eurostoxx 50:llä, mutta pienempi kuin Saksan DAX ja Ranskan CAC40 -indekseillä. Helsingin ja Tukholman eroa selittää, että Tukholman pörssissä on korkea paino vähäpäästöisillä toimialoilla, kuten rahoitussektorilla ja kuluttajatuotteilla, kun taas Helsingin pörssissä etenkin sähköntuotanto, teollisuus ja materiaalitoimialat nostavat kokonaispäästöjä.

"Edellisvuoteen verrattuna laskeva kehitys on jatkunut hienosti. Yli 15 prosentin pudotus laskennallisissa päästöissä kahtena vuotena peräkkäin on kova juttu", toteaa Sitran projektijohtaja Janne Peljo. Tärkeää on myös huomioida, että päästötiedot kuvaavat menneisyyttä.

"Täydet hyödyt päästötietojen analyysistä saadaan, kun vertaillaan saman toimialan yrityksiä keskenään ja huomioidaan se, miten yritykset ovat huomioineet näitä näkökulmia strategioissaan", Peljo jatkaa.

Helsingin pörssi kannustaa sinne listautuneita yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.

"On hienoa, että Sitra on tehnyt hiilijalanjälkikartoituksen jo kolmatta kertaa. Olen iloinen siitä, että Nasdaq Helsingin pörssilistan yritysten hiilijalanjälki on jälleen vähentynyt voimakkaasti. Uskon, että tämä kannustaa sekä listayhtiöitä että sijoittajia kiinnittämään huomiota siihen, miltä yritysten päästöprofiili näyttää tulevaisuudessa ja mitä tavoitteita yrityksissä on asetettu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi", toteaa Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

Helsinki voittaa Tukholman päästöistä raportoinnissa

Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä vain 31 prosenttia raportoi kasvihuonekaasupäästöjään, mutta markkina-arvolla mitattuna luku nousee 93 prosenttiin. Ruotsi jää molemmilla mittareilla jälkeen, sillä Tukholman pörssiyhtiöistä päästönsä raportoi vain 27 % yhtiöistä, joiden osuus pörssin markkina-arvosta on 82 %. Molemmat pohjoismaiset pörssit jäävät jälkeen kansainvälisistä vertailuindekseistä, joissa enemmistö yhtiöistä raportoi päästöistään.

"On luontaista, että päästötietojen kokoamiseen ja raportointiin panostavat etenkin suuret yhtiöt, joiden sijoittajakuntaan useammin kuuluu kansainvälisiä instituutiosijoittajia. Toisaalta suurilla yhtiöillä on mahdollisuus käyttää tähän resursseja, mutta instituutiosijoittajat myös vaativat raportointia. Tällä saralla useilla suomalaisyhtiöillä on vielä tehtävää", sanoo Peljo.

Hiilijalanjälkiselvityksen kanssa päivitettiin myös sijoittajatyökalu, jonka avulla sijoittajat voivat itse arvioida omien suomalaisten sijoitustensa CO2-intensiteettiä eli sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa yhtiön markkina-arvoon ja sijoittajan omistusosuuteen.

Sijoittajille tarjolla viitekehys ilmastoriskien huomioimiseen

Sijoittajat kiinnittävät tänä päivänä entistä voimakkaammin huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sijoitussalkuissa. Erityisesti huomio kohdistuu ilmastonmuutoksesta yhtiöille aiheutuviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kansainvälisesti ilmastoriskien huomioimiseksi sijoituksissa on kehitetty useita aloitteita ja viitekehyksiä. Yksi arvovaltaisimmista näistä on Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carneyn asettama ja New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin johtama TCFD-asiantuntijaryhmä (Task Force on Climate-related Financial Disclosures).

TCFD-ryhmän viime kesäkuussa julkaisema viitekehys ilmastonmuutoksen huomioimiseksi korostaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvien fyysisten ja transitioriskien hahmottamisen tärkeyttä niin yritysten kuin sijoittajienkin näkökulmasta. Ilmastonmuutos aiheuttaa fyysisiä riskejä yritysten liiketoiminnalle, mutta merkittävässä osassa ovat siirtymästä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan aiheutuvat riskit etenkin päästöintensiivisille toimialoille. Esimerkiksi kasvava paine vähentää energiantuotannon päästöjä ja uusiutuvien energiamuotojen nopeasti laskeneet kustannukset ovat nostattaneet kysymyksiä hiilivoiman tulevaisuuden näkymistä. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillintä avaa mittavia liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla.

"Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset muuttavat tulevaisuudessa merkittävällä tavalla yritysten toimintaympäristöä. Pitkäjänteisten sijoittajien kannattaa siksi integroida ilmastonmuutoksesta kumpuavien riskien ja mahdollisuuksien arviointi tiiviisti osaksi perinteistä sijoitusanalyysiä, kuten edelläkävijät kansainvälisesti ja Suomessa ovat jo alkaneet tehdä", sanoo Sitran projektijohtaja Janne Peljo.

Ilmastoriskien huomioimiseksi sijoittajien tulee peilata sijoituksiaan eri ilmastoskenaarioihin ja huomioida sekä ilmastonmuutoksen fyysiset riskit että vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymisestä aiheutuvat riskit ja toisaalta myös mahdollisuudet. TCFD-asiantuntijaryhmän ehdotus antaa tähän hyvän viitekehyksen. Sen julkistuksen yhteydessä jo yli 25 biljoonan dollarin sijoitusvaroja hallinnoivat rahoitusinstituutiot ja 100 yhtiötä, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo on 3,5 biljoonaa dollaria, ilmaisivat tukensa aloitteelle, ja sen odotetaan ohjaavan merkittävästi sijoittajien ja yritysten toimintaa jatkossa.

Ilmastonmuutoksen huomioimiseen sijoitustoiminnassa antaa käytännön neuvoja myös tänään julkaistu WWF Suomen, Mandatum Lifen ja Sitran yhteistyössä tekemä Sijoittajan opas ilmastoriskien hallintaan.

Sitra/ CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska