Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 21.02.2019

Ilmastouutisia

Ilmastonmuutos vaarantaa peltolintujen pesät


26.01.2018 08:00

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutuksiin on tutkittu toistaiseksi vasta vähän.

Kuva: Wikipedia

Kuu kiurusta kesään alkaa vanha loru, jonka avulla maanviljelijät kevätkylvönsä aikanaan ajoittivat. Ilmastonmuutos on aikaistanut keväitä, mikä on johtanut niin kylvötöiden kuin lintujen pesinnän aikaistumiseen. Eikä lorukaan enää pidä paikkaansa.

Tuore tutkimus osoittaa, että peltolinnut ovat aikaistaneet pesintäänsä huomattavasti nopeammin kuin maanviljelijät kylvötöitään. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa linnut perustavat yhä useammin pesänsä kylvämättömille pelloille - monesti kohtalokkain seurauksin.

- Kuovien ja töyhtöhyyppien pesät kyntämättömillä pelloilla ovat suuressa vaarassa tuhoutua kylvökoneen alle. Myös silloin, kun maanviljelijä pyrkii välttämään pesätuhoja, kertoo Andrea Santangeli Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Tehostuminen ajaa maatalousympäristön luonnon ahdinkoon

Viimeisen puolen vuosisadan aikana maatalous on tehostunut valtavasti, jotta se pystyisi tyydyttämään yhteiskunnan kasvanutta ravinnontarvetta. Rikkakasvi- ja hyönteismyrkkyjen käyttö on yleistynyt ja peltomaisemat yksipuolistuneet. Samanaikaisesti maanviljely on koneistunut voimakkaasti, mikä mahdollistaa laajempien alueiden käsittelyn lyhyemmässä ajassa.

Muutokset ovat romahduttaneet maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden muiden muassa Suomessa ja useissa Euroopan maissa. Korkeimman hinnan ovat maksaneet pellolla pesivät linnut, kuten kuovi ja töyhtöhyyppä.

Aiemmin linnut aloittivat pesintänsä myöhemmin ja välttivät useammin pesätuhot.

Pitkäaikaisseuranta-aineistoon perustuva tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että ilmastonmuutoksen takia viljelymaille munittujen pesien tuhoutumisriski on olennaisesti kasvanut 1970-luvulta lähtien. Koneellinen kylvö tuhoaa käytännössä lähes kaikki kuovien ja töyhtöhyyppien jo rakennetut pesät.

Ihmistoiminnan ajoituksella on väliä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutuksiin on tutkittu toistaiseksi vasta vähän. Tuore tutkimus on ensimmäisiä, jossa osoitetaan, että ihmistoiminnan ajoituksen muutos vaikuttaa merkittävästi lajien selviytymiseen. Kyseinen havainto ei kuitenkaan liene ainutlaatuinen.

- Suomessa havaittu kylvön ja pesinnän ajoituksen välisen ongelman kaltaiset tilanteet voivat olla yleisiä muissakin ympäristöissä, pohtii Santangeli.

Tilanteen parantamiseksi tutkijat ehdottavat entistä tehokkaampia toimenpideohjelmia. He nostavat esimerkiksi Euroopan Unionin maatalouden ympäristötukijärjestelmän, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristöissä.

Helsingin yliopisto/ CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska