Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


EU:ssa syntyi sopu päästökauppadirektiivin uudistamisesta


09.11.2017 09:20

EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät aamuyöllä 9.11. alustavaan sopuun EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Uudistukset koskevat päästökaupan neljättä kautta (2021-2030). Keskeisiä kysymyksiä neuvotteluissa ovat olleet hiilivuoto ja päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi niille toimialoille, joilla on olemassa hiilivuodon riski, järjestelmää tukevat rahastot sekä järjestelmän ohjausvaikutuksen vahvistaminen.

"Toimivaa päästökauppaa tarvitaan, jotta EU saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut päästövähennystavoitteensa. Sopu on vahva viesti käynnissä olevaan Bonnin ilmastokokoukseen, että etenemme määrätietoisesti ja ripeästi omien sitoumuksiemme toimeenpanossa", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Päästökaupan tarkoituksena on pitää suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. Direktiiviehdotuksessa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee 2021 lähtien vuosittain 2,2 % nykyisen 1,74 % sijaan. Näin päästökauppasektorin päästövähennys on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Suomen kannalta sovun syntymisen mahdollisti, että kansainvälisillä markkinoilla toimiva energiaintensiivinen teollisuutemme sai riittävästi ilmaisia päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien ilmaisjaolla pyritään ehkäisemään hiilivuotoa eli tilannetta, jossa kireä ilmastopolitiikka ajaa esimerkiksi teräs- ja metsäteollisuuden investoinnit ja toiminnan EU:n ulkopuolelle löysemmän ilmastopolitiikan maihin.

"Suomi saavutti tavoitteensa. Päästöjä rajoitetaan niin paljon, että päästökauppa ohjaa jatkossa tehokkaammin kohti päästötöntä energiantuotantoa. Toisaalta ratkaisu turvaa energiatehokkaan teollisuutemme työpaikat", ministeri Tiilikainen toteaa.

Ilmaisjakoon on nyt saavutetussa ratkaisussa varattu kaikista päästöyksiköistä maksimissaan 46 % osuus. Merkittävälle hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla parhaiten suoriutuvat yritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia 100 %. Mailla on myös oikeus käyttää huutokauppatuloja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kompensointiin.

Uudistuksilla tehostetaan myös vuonna 2019 käynnistyvää ns. markkinavakausvarantoa, jolloin aiemman kauden päästöoikeuksien ylitarjontaa saadaan nopeammin vähennettyä ja niitä tullaan automaattisesti mitätöimään tiettyjen kriteereiden mukaisesti. Markkinavakausvarantoon voidaan joko siirtää päästöoikeuksia tai siitä voidaan palauttaa oikeuksia takaisin markkinoille. Kuluvalla kaudella päästökaupan ohjausvaikutus on jäänyt heikoksi, sillä päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa ja oikeuksien hinta on jäänyt alhaiseksi.

Neuvottelujen keskeinen hankaus koski päästökaupan yhteydessä toimivaa modernisaatiorahastoa. Vähemmän vauraille jäsenmaille tarkoitetun rahoituksen kriteereitä kiristettiin niin, ettei hiilivoiman rahoittaminen enää ole rahaston kautta mahdollista.

Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Ehdotus tulee vielä hyväksyä parlamentin ja neuvoston virallisessa päätöksentekomenettelyssä, ennen kuin se astuu voimaan.

Ympäristöministeriö / CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni