Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 20.06.2018


Uusi ohjelma vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä


12.07.2017 08:03

Kaupungistuminen on maailmaa muovaava megatrendi, joka asettaa monia haasteita niin ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvoinnille. Haasteisiin tarttumiseksi ympäristöministeriö käynnistää kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman.

Kuva: Flickr / Wallyg

Kaupungistuminen on maailmaa muovaava megatrendi, joka asettaa monia haasteita niin ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvoinnille. Haasteisiin tarttumiseksi ympäristöministeriö käynnistää kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman. Painopistealueina ovat erityisesti vähähiilisyys, resurssitehokkuus, älypalvelut, eriarvoisuuden torjunta ja terveys.

Ohjelman taustalla vaikuttavat kansainväliset sitoumukset. Maailman valtioiden päämiehet ja ministerit hyväksyivät viime lokakuussa Ecuadorissa YK:n kestävän kaupunkikehityksen tavoitteet (New Urban Agenda). Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen edusti tuolloin Suomea kokouksessa.

"YK:n lähestymistapa on kunnianhimoinen, ja niin pitääkin olla. Jo nyt yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja niihin ennustetaan muuttavan 3 miljardia ihmistä lisää seuraavan 40 vuoden aikana. Meneillään on ihmiskunnan historian suurin muuttoliike. Ainoa keino selvitä siitä on hoitaa kaupungistuminen kestävästi. Nyt käynnistyvä ohjelma vauhdittaa Suomen kaupunkikehitystä oikeaan suuntaan", ministeri sanoo.

Myös EU:lle on luotu uusi kaupunkiagenda. Asiasta sovittiin kaupunkiasioista vastaavien ministerien kesken viime vuoden toukokuussa. Yhteistyökehys sisältää 12 painopistealuetta, aina kiertotaloudesta kotouttamiseen ja lähiympäristöstä ilmanlaatuun.

"YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, luonnon monimuotoisuuden turvaamista tai Pariisin ilmastosopimusta ei voida erottaa kestävästä kaupunkikehityksestä. Esimerkiksi taistelu ilmastonmuutosta vastaan voitetaan tai hävitään pitkälti kaupungeissa", ministeri Tiilikainen sanoo.

Ministerin mukaan Suomessa on jo nyt runsaasti osaamista, josta ammentaa. Esimerkkeinä hän mainitsee uuden sukupolven biopolttoaineet, uusiutuvalla energialla tuotetun kaukolämmön, rakennusten energiatehokkuuden, jätteiden hyötykäytön energiantuotannossa, pääkaupunkiseudun smart & clean -kasvusopimuksen ja suurimpien kaupunkien maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL). Menestystarina on myös Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke, jossa yritysten, asiantuntijoiden ja asukkaiden välisen yhteistyön kautta jo 34 kuntaa tavoittelee 80 % leikkausta kasvihuonekaasupäästöihinsä vuoteen 2030 mennessä.

"Hoitamalla oman tonttimme kuntoon voimme osoittaa, että Suomella on tarjota ratkaisuja myös muulle maailmalle. Uskon, että kestävän kaupunkikehityksen saralla voimme ottaa kokoamme suuremman roolin ja olla EU-maiden eturivissä", ministeri sanoo.

Nyt käynnistyvä kestävän kaupunkikehityksen ohjelma on viisivuotinen ja sen koordinointi rahoitetaan ympäristöministeriön toimintamäärärahoista. Ohjelmasta päätettiin keväällä hallituksen puolivälitarkastelussa.

"Ohjelman tavoitteena on vahvistaa valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja toisaalta hakea voimaa kaupunkien keskinäisestä ja kaupunkien ja ympäröivän maaseudun yhteistyöstä. Pyydämme kumppaneiksi myös yrityksiä, korkeakouluja ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Ohjelmaa toteutetaan ihmisläheisesti ja kokeilukulttuuriperiaatteella. Näin tuetaan kaupunkien omaa toimintaa kohti kestävää kehitystä", kertoo ohjelmasta ympäristöministeriössä vastaava neuvotteleva virkamies Olli Maijala.

Ympäristöministeriö/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni